Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta Easter 1916. Runon on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy teokseen William Butler Yeats: Runoja (WSOY, 1966).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.theatlantic.com/past/docs/unbound/poetry/soundings/easter.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yeats, William Butler: Runoja (suom. Aale Tynni, WSOY, 1966)
HelMet haulla rummut löytyivät tämmöiset teokset.
Kauko Paksula, Juha Alanko: Rummut : Rumpalin käsikirja
- Runsaasti kuvitettu populaarimusiikissa käytettävien rumpujen käsikirja. Kirjassa on paljon käytännöllistä tietoa rumpujen historiasta, rakenteesta, huollosta ja käyttöön ottamisesta. Erikseen on osasto rummuston valinnasta, jossa on tarjolla kotimaisten rumpaleiden esimerkkejä.
Paul Balmer:Drum-kit manual : how to buy, maintain and improve your drum-kit
- Rumpusetin hankinta, hoito ja virittely
sekä
Kimmo Hermonen: Bändisoitto
Bändisoiton alkeisopas, opettaa soittamisen alkeet kitarasta rumpuihin. Musiikinteoriaa, perusteita, harjoituksia ja ohjeita. Lopussa kitaraotetaulukot ja piano-otetaulukot.
Youtubissa näyttäisi olevan...
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa eikä ilmeiseti myöskään yksittäisiä runoja. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta, josta löytyy tieto Suomessa painetusta kirjallisuudesta eikä myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
