Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjasarjoja ehdolle.
Ilkka Auer: Sysilouhien sukua + jatko-osat Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta ja Ikitalvi
Perheensä menettänyt Nonna-tyttö pakenee vankeudesta lemmikkijääkarhunsa kanssa ja löytää todellisen kohtalonsa lumen ja jään maassa.
Holly Black: Rautakoe + jatko-osa Kuparikoura
Siinä missä muut lapset haaveilevat Magisteriumin taikakouluun pääsemisestä, Callum Hunt haluaa välttää sitä viimeiseen asti. Riittääkö, jos töppää pääsykokeessa?
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa + jatko-osa Operaatio Huulituuli
14-vuotias Ofelian elämä mutkistuu, kun hän saa kuulla olevansa keijuprinsessa. Humoristista ja vähän romanttistakin fantasiaa.
Ursula Le Guin: Maameren velho + jatko-osat Atuanin Holvihaudat ja...
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Ylen artikkeli lintujen laulun muistisäännöistä sisältää joitakin lintujen sanomisia: http://yle.fi/uutiset/3-5349958
Yleisempää tietoa lintujen laulamisesta löytyy mm. Suomen Luonto -lehden sivuilta: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Kirjastosta löytyvistä lintujen laulua käsittelevistä teoksista saattaa löytyä myös kansanperimätietoa linnunlaulujen sisällöstä:
Cajander, Veli-Risto: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina
Koskimies, Pertti: Tunnista linnut: ääniretki pihalta rannoille
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Helmet-sivustolta: http://www.helmet.fi/fi-FI voi hakea elämäkertoja kirjoittamalla Hae aineistoa -kohtaan sanan elämäkerrat. Hakutulos on valtavan suuri, joten hakua kannattaa rajata toisella sanalla. Alla esim. haun tulos haettaessa sanoilla elämäkerrat urheilijat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20urh…
Hakua voi myös rajata muillakin tavoin, esim. teoksen kielen mukaan joko etukäteen kohdasta Tarkennettu haku tai jälkikäteen sivun vasemman reunan Rajaa-valikoista.
Kaikista aiheista ei ole kuitenkaan helppo löytää sopivaa asiasanaa. Hyviä vinkkejä löytyy Helmetin Vinkit-osiosta. Esim. kohdasta Historia näyttäisi löytyvän monia kiinnostavia kirjaehdotuksia:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit...
Tällä hetkellä Let's get rocked -kappale löytyy esim. seuraavilta Def Leppard -yhtyeen cd-levyiltä:
Mirror ball : live & more (konserttiäänityksiä vuosilta 2008-2009) (Bludgeon Riffola, 2011)
Adrenalize (deluxe edition, sisältää studioversion ja konserttiesityksen, julkaistu alun perin vuonna 1992) (Mercury Records, 2009)
Best of (Bludgeon Riffola, 2004)
Timo Leskelän toimittamiin kirjoihin Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (2008) ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (2009) on tosiaan koottu suuri määrä kouluissa laulettuja lauluja vuosikymmenten ajalta.
Espoon kaupunginmuseon mukaan lauluja ei kuitenkaan ole tämän tarkemmin ryhmitelty vuoden tai suositummuuden mukaan.
Surrealismissa pyritään kuvaamaan arkitodellisuuden ylittävää, ylitodellista (ransk. surréalité) sekä ihmisen alitajuntaa unia ja hallusinaatioita hyödyntämällä.
Viime vuosisadan alun kirjailijoista surrealisteihin lukeutuvan André Bretonin tuotannosta on suomennettu kaunokirjalliset teokset Nadja (2006), Hullu rakkaus (2010)ja Magneettikentät (2013). Myös Franz Kafkan teoksia määritellään surrealistisiksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa Kafkan novelleja, joita löytyy varmasti useimpien kirjastojen kokoelmista.
Kirjallisuudessa surrealistien suoraa tai epäsuoraa vaikutusta on mm. Samuel Beckettin, Eugene Ionescon, Jean Genet'n, Alain Robbe-Grillet'n, Natalie Sarrauten ja William S. Burroughsin tuotannossa. Kaikkien edellä mainittujen teoksia...
Aivan samantyyppisiä en onnistunut löytämään, mutta kiinnostavia voisivat olla esim. Agatha Christien Hercule Poirot -kirjat, Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat ja Georges Simenonin komisario Maigret -kirjat.
Kirjoja on runsaasti Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuvauksesi sopii Cat Clarken teokseen The lost and the found (London : Quercus, 2015).
http://www.goodreads.com/book/show/20685157-the-lost-and-the-found
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Mikäli tämä ei ole etsimäsi kirja, jatkan etsintöjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen...
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka...
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju...
Kappale on Jarmo Jylhän ja Jukka Heinon kirjoittama Härmän huvi, jonka on levyttänyt ainakin Nummisuutarit-yhtye.
Nummisuutarien tulkinta on julkaistu ainakin parilla huoltoasemakasetilla ja yhdellä kokoelma-CD:llä:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=h%c3%a4rm%c3%a4n+huvi*
suoraa vastausta kysymykseesi emme ikävä kyllä löytäneet. Latvian geologinen kartta kokoelmistamme löytyy, mutta ei pienemmältä alueelta. Geologisen kartan selitys (Latviaksi) löytyy linkistä http://www.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/vpp/mali_latv…. Muutama maaperän läpileikkauskuva Riian kaupungin alueelta löytyy linkistä http://kekava.lv/uploads/filedir/Rail%20Baltica/11pielikumsrigasposmaal… sivuilla 11-12. Riian lähialueelta Märupesta löytyy tietoja sen sedimenteistä http://marupe.lv.test.s1.23.pro-9.com/wp-content/uploads/2013/08/Marupe… sivulta 18 lähtien (Latviaksi).
Sinua saattaa myös kiinnostaa englanninkielinen excursiopas Latviasta linkissä http://www.geovip.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/geovip...
Nämä ovat sikäli vaikeita kysymyksiä, että helpointa on varmaan ensinnäkin todeta kysymysten monimuotoisuus ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeus. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on melko epävarma. Ja varmasti demokraattisiin järjestelmiin ympäri maailmaa kohdistuu paljon haasteita ja muutospaineita.
Lisätietoa poliittisista järjestelmistä löytyy useimmissa kirjastoissa luokasta 32.1. Yhteiskuntatieteeseen ja valtiofilosofiaan tutustuminen voi myös olla hedelmällistä (luokka 30). Tarkemmin mainitsemiisi kysymyksiin liittyviä kirjoja ovat esim. seuraavat. Painotus on länsimaisessa politiikassa, mutta esimerkkikirjana tiettyä valtiota käsittelevästä pohdinnasta on tuo William Callahanin Kiina-aiheinen...
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
