Jätskiautossa näyttää olevan yksi sokeroimaton jäätelö, vaniljatuutti http://www.jatskiauto.com/tuotteet/product/vaniljatuutti-sokeroimaton
Sia valmistaa 3 eri jäätelömakua ilman sokeria, http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=31 (palvelussa on kartta, josta löytyvät jälleenmyyjät http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=236)
Ingmanin jäätelön olit jo löytänytkin http://www.ingman.fi/Products/ProductDetail.aspx?bid=&sid=&pid=415662
Pingviini-jäätelöistä ei löydy erikseen sokeroimatonta vaihtoehtoa haulla eikä erikoisruokavalioiden kohdalla, yhteystiedot löydät täältä, jos haluat kysyä heiltä suoraan https://www.pingviini.fi/yhteystiedot/ .
Myöskään Pirkan http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/jaatelokesa-lahestyy/, Rainbow'n https://...
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo...
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren...
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Nurmeksen sanomat on alkanut ilmestyä vasta vuonna 1929. Sanomalehti Karjalainen ilmestyi vuonna 1910 nimellä Karjalatar.
Voit saada Karjalatar-lehteä luettavaksi mikrofilmeinä tuolta ajalta omaan kirjastoosi, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Jos olet joensuulainen, voit lukea lehteä mikrofilminä pääkirjastossa ja ottaa itse kopioita.
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan...
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Ensimmäisen kirjan kuvaukseen käy kirja:
Rene Guillot: Villieläinten heimo. Otava 1977. Se on käännöskirja ranskan kielestä.
Toinen kirja on melko varmasti Mary Elwyn Patchett: Ajax ja talttumaton Tam (Otava 1971), vaikka sen tapahtumapaikka on Australia ja tytön ystävä on alkuasukastyttö. Patchett on kirjoittanut kokonaisen sarja hevoskirjoja, joissa on samat henkilöt ja eläimet, mutta tämä sopii parhaiten kuvaukseen.
Aivan tällaista näytelmää emme onnistuneet löytämään. Ruotsalaisen Carin Mannheimerin Viimeinen valssi -näytelmässä esitetään Terry Gilkysonin sävelmää Vihreät niityt. Voisiko tama olla muistamasi? Alla linkit yhteen näytelmät esittelyyn ja laulun sanoihin:
http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/poistuneet/viimeinen-valssi
http://www.lyricshall.com/lyrics/Kari+Tapio/Vihreat+Niityt/
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa...
Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
