Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet.fi sivulta voi etsiä teoksia kyseisestä aiheesta kirjoittamalla kohtaan Hae aineistoa hakusanan rasvat. Näin löytyy mm teokset Parantavat rasvat, PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan!, Rasvoilla parempaa terveyttä sekä useita muita. Tässä muutama nettilähde lisäksi: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/syo-oikeita-rasvoja
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Kangasala muistelee -dvd (kesto 8 min) on dokumentti kotiseutujuhlakulkueesta 1953. Levy on nyt lainassa, mutta sen voi varata.
Kangasalan kunnan arkistofilmit ( 4 dvd:tä) löytyy nyt hyllystä. levyt sisältävät lyhyfilmejä vuosilta 1953-1981.
Koulu mäen laella: 90 vuotta yhteiskoulun historiaa ( kesto 38 min). on lainattavissa pääkirjastosta.
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Rakkauden ranta -nimisiä kappaleita löytyi neljä: säveltäjiä ovat Voitto Torpakko, Viljo Hamberg, Keijo Paananen ja Kari Kiiski. Lähteenä äänitetietokanta Fono:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=rakkauden+ranta
Näistä ainakin Voitto Torpakon ja Kari Kiisken sävellyksissä kertosäkeessä lauletaan rakkauden rannasta, mutta kummassakaan kertosäe ei pääty näihin sanoihin. Kahden muut kappaleen sanoituksia emme onnistuneet selvittämään. Torpakon kappaletta on laulanut ainakin Reijo Taipale, Kiisken kappaletta Seppo Hakorinne, Hambergin kappaletta Leo Louhivaara ja Paanasen kappaletta Kicke Paananen.
