Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
Nimenmuutoksen voi tehdä minkä tahansa Vaski-kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti, joka on uudella nimelläsi, korjaus asiakasrekisteriin tapahtuu odottaessa eikä maksa mitään.
Mikäli tarvitset uuden kortin, sen hinta on 2 €.
Lisätietoa kirjaston sivuilta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kalle Tappinen esiintyy Georg Malmstenin kappaleessa Kohtalokas samba, joka joskus tunnetaan myös nimellä Kalle Tappinen. Malmsténin sekä sanoittama että säveltämä kappale tunnetaan parhaiten hänen veljensä Eugen Malmsténin sekä Vesa-Matti Loirin levyttäminä versioina.
Muuta laulua, jossa esiintyisi Kalle Tappinen, ei Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytynyt. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Voi olla,että kotiapulaisenne on laulanut kappaletta, joka on elänyt vain perimätietona, eikä siitä näin ollen ole jäänyt jälkeä arkistoihin.
Lähteet:
Viola
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Heti ensimmäiseksi suosittelisin Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjaa (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen vartijat, Tuulien taikuri), jossa on paljon Harry Potteria muistuttava asetelma mutta suomalaista mytologista taustaa. Olen itsekin pitänyt kovasti tuosta.
Toisena voisin suositella hiukan eeppisempää fantasiasarjaa: Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjaa (osat: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi). Siinä Nonna-niminen tyttö joutuu monenlaisiin seikkailuihin, ja hänelle paljastuu yllättäviä asioita hänen syntyperästään. Tuo oli ainakin minusta todella vetävä sarja ja sijoittuu Auerin luomaan fantasiamaailmaan.
Kolmanteni nostaisin esiin Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan (osat: Kaarnan...
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Tässä muutamia erilaisia kertomuksia tukea saaneen nuoren selviytymisestä. Kirjat saa lainaan kirjastosta.
- Riitta Jalonen, Kirkkaus
- L. M. Montgomery, Anna-kirjat
- Sakari Koivunen, Jääprinsessa : anorektikon paranemiskertomus isän kertomana
- Minna Ala-Heikkilä, Ei mitään hyvää minulle : kertomus kärsimyksestä ja selviytymisestä
- Mika Wickström, Lapsia liukkaalla jäällä : kasvattajaseura Iceheartsin tarina
- Päivi Niemi (toimittaja), Stooreja varjojen maasta
- Jacqueline Wilsonin monet kirjat, esim. Lola Rose, Tatuoitu äiti, Kurja juttu, Tähdeksi syntynyt, Yllytysleikki, Ystäväni Vicky, Salainen siskoni
- Torey Haydenin Toisten lapset ja moni muukin hänen kirjansa
...
Tässä pienillekin lapsille sopivia, uusperheitä käsitteleviä kirjoja:
- Tapani Baggen Kaisa-sarjan kirjat Rannalla, Talvella ja Kotona
- Birgitte Endresin Niilon uusi perhe
- Hannu Mäkelän Miisan uusi perhe
- Katri Vuorisen ja Tiina Eskolan Meidän perhe
- Jussi Sutisen Suurerhe
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Rovaniemeltä löytyi pieniä tiedonmurusia lisää.
Se tieto mitä Alma Josefina Hildénistä löytyy Rovaniemeltä on Rovaniemen yhteiskoulun toimintakertomuksissa. Näistä kahdessa on hänestä tietoja.
-Rovaniemen yhteiskoulu: Kertomus lukuvuodelta 1922-1923 (Rovaniemi 1923):
Sivulla 3: Tiheään uudistuvat opettajavaihdokset mainitaan haitallisena tekijänä, jopa johtaja on vaihtunut. Poistuneiden tilalle valituissa mainitaan opettajatar Alma Hildén, mahdollisesti Helmi Erkkolan tilalle.
Sivulla 5: Opettajisto-kohdassa, ”Hildén, Alma (v:sta 1922), opettajakandidaatti: ruotsia I, II, VI-VIII, saksaa II-III luokalla.
Sivulla 8: Toinen B luokka, luokanvalvoja Alma Hildén. Oppilasluettelo luokasta.
Toimintakertomus sisältää...
Runo Hänkö veteraani sisältyy Väinö Kokkosen teokseen Veteraanin iltapäivä : runoja, novelleja, pakinoita (1993). Teosta ei näytä olevan oman kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte halutessanne tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden."
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin...
Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,...
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarja Roinila suomensi meksikolaisen Juan Rulfon (1918–1986) teoksen Pedro Páramo vuonna 1991. Kyseinen lause kuuluu hänen suomennoksessaan seuraavasti: "Jokainen huokaus on kuin elämän henkäys joka jättää ihmisen."
Juan Rulfo: Pedro Páramo (suom. Tarja Roinila, 1991, Like)
http://juan-rulfo.com/
Kysymykseen vastasi Helsingin kaupunginkirjaston Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki:
Kyllä, sijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun. Vähän aikaa sitten haettiin äitiysloman sijaista Vallilan kirjastoon. Juuri päättyi Pasilan kirjaston palvelupäällikön kahden vuoden sijaisuuden haku.
Kovin lyhyitä muutaman kuukauden sijaisuuksia ei laiteta hakuun. Hakijoita on runsaasti ja rekrytointiprosessi vie aina oman aikansa ja voimavaransa.
Kannattaa seurata pääkaupunkiseudun rekry-sivuja https://www.hel.fi/rekry/fi , https://www.tyonhaku.espoo.fi/ ja https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
