Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan...
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi
Tämän palvelun aikaisempi vastaus kysymykseen "Oliko Jeesus historiallinen henkilö" https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-dokumentit-todistaa-etta-jeesus
Lisätietoja: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-olisivat-sellaisia-kirjoja-joissam
https://yle.fi/uutiset/3-9952997
Seuraavista teoksista voisi olla apua pohdintoihinne:
Jeesus Nasaretilainen / Paul Verhoeven, 2015
Tieteen ja uskonnon dialogi / Alister McGrath ; [käännös: Anne Leu]. 2015
Jumalharha / Richard Dawkins ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. 2007 Toisaalta Dawkinsin näkemyksiä käsitellään Helsingin hiippakunnan sivuilla http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_pi…
Johdatus uskonnonfilosofiaan / Olli-Pekka Vainio, Aku Visala, 2011
Tuntematon...
Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Astmalääkkeitä on kahdenlaisia: tulehdusta poistavia ja keuhkoputkia laajentavia. Niitä käytetään lääkärin ohjeen mukaan. Avaavaa eli keukoputkia laajentavaa voidaan ottaa ennakoivasti ennen liikuntaa, jotta astmaoireilta vältyttäisiin. Näin menetellään ainakin, kun on kyse tavallisesta kuntoliikunnasta. Siitä, miten astmalääkkeitä huippu-urheilussa mahdollisesti käytetään, ei löytynyt tietoa.
Alla tietoa astmalääkityksestä urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n sivuilta:
https://www.suek.fi/sv/astmalaakitys
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori...
Fysioterapia-lehteä 2/2014 ei valitettavasti ole saatavissa Nivalan eikä lähialueen kirjastoissa. Voit kuitenkin kaukolainata sen muualta
Suomesta. Ohessa tietoa Tiekö-kirjastojen sivuilta (Nivalan kirjasto kuuluu tähän kirjastoryhmään).
Kaukopalvelu
"Jos Tiekkö-kirjastoista ei löydy tarvitsemaasi materiaalia, se voidaan kaukolainata sinulle muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainat ovat pääosin maksuttomia, mutta jos lähettävä (tieteellinen) kirjasto perii maksun, Tiekkö-kirjasto perii sen asiakkaalta.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastosi asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse tai sähköpostilla".
Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski....
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Etsitty unkarilaiselämästä kirjoittava suomalainen lienee Maija Asunta-Johnston. Unkari-aiheisia kirjoja häneltä on julkaistu neljä: Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2003), Punainen jääkaappi : kuuntelijan keittiössä (2006).
Ulkomailla asuvien tai innokkaasti matkailevien suomalaisnaisten kirjaamista kokemuksista nauttivaa lukijaa saattaisivat kiinnostaa esimerkiksi seuraavat teokset. Ruokaohjeita ei, tosin, kaikista löydy - toisista sitten sitäkin enemmän:
Marika Burton, Ihana Irlantini : tarinoita ystävistä, rakkaudesta ja elämän ihmeellisyydestä uudessa kotimaassa
Ella Kanninen, Ellan Toscana : kyläelämää Italiassa
Ella Kanninen, Ella : kotona Italiassa
Pirkko Koskenkylä...
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu...
Hei! Turun pääkirjaston nuortenosasto Stoorin jättikaulahuivin neulonta alkoi vuonna 2015. Saa nähdä miten pitkäksi sitä neulomme. Sitä ennen meillä oli neulottavana jättiläiskäärme, joka sai jopa nimen, Hamlet.
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
