Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
Tältä sivulta löytyy ohjeita kyselyä varten, https://www.kirjastot.fi/uutiset/ajankohtaista/yleisten-kirjastojen-kay…
Siellä kerrotaan, että kirjastot saavat paperilomakkeet suoraan Taloustutkimukselta:
Kysely toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Paperilomakkeesta kirjastot saavat tulostettavat pdf-versiot kaikilla kielillä suoraan kyselyn käytännön toteuttajalta Taloustutkimus Oy:ltä. Kirjasto monistaa itse oman kirjaston asiakasmäärään sopivasti eri kieliversioita. Tulostettavassa lomakkeessa on valmiiksi kunnan ja kirjaston nimi. Ne kannattaa tarkistaa ennen monistamista. Taloustutkimus postittaa lomakkeen suoraan kirjastoon jos kirjaston sähköpostiosoite on tiedossa. Jos se puuttuu Kirjastohakemiston tietokannasta,...
Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää...
Kuopion pääkirjaston musiikkiosastolla on reilut 100 karaoke-DVD-levyä, voit selailla niitä verkkokirjastostamme: https://bit.ly/2I3mY57
Koko kirjastomme karaoke-DVD-valikoima löytyy täältä: https://bit.ly/2I390QD
Jos olet kiinnostunut sellaisesta karaokelevystä, jota pääkirjastolla ei ole, sen voi varata pääkirjastolle maksutta. Myös lainassa olevien karaoke-DVD-levyjen varaaminen on maksutonta.
Kun kirjan kohdalla näkyy Helmet-sivustolla merkintä "odottaa noutoa", se tarkoittaa, että asiakas on varannut sen ja kirja odottaa varattujen kirjojen hyllyssä varaajan noutamista. Näitä kirjoja ei ole tarkoitettu muiden asiakkaiden luettaviksi. Merkintä "hyllyssä" tarkoittaa, että kirjan voi lainata, tai sitä voi myös halutessaan lainaamatta lukea kirjastossa.
Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Cthulhu-tarinoita löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (toim. Nummelin, Juri)
Keskiyön Mato Ikaalisissa: Portin parhaita tieteisnovelleja (toim. Nikkonen, Raimo)
Shoredanin kellot (toim. Sadelehto, Markku)
Kultainen naamio: suomalaiset kauhukirjoittajat Lovecraftilaisissa tunnelmissa (toim. Hurtta, Boris)
Muita Cthulhu-vinkkejä löytyy Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/cthulhu
Suomalaista kauhukirjaillisuutta:
Hautala, Marko: Kuiskaava tyttö
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Sielut kulkevat sateessa
Nummelin, Juri: Haamu: kertomus Hollywoodista
Morre, Hanna: Tuonen tahto
Katajala, Jussi: Korpin silmät näkevät ja muita yöpuolen tarinoita...
E-kirjojen lainaaminen edellyttää voimassa olevaa kirjastokorttia ja siihen liitettyä pin-koodia. Kirjastokortin saamiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lasteellinen tarkoitta häpeällistä. Se voi tarkoitta mm. ruumiin häpäisemistä, esim. hautaamiista siunatun hautausmaan ulkopuolelle jos vainaja on elänyt "väärin", vaikkapa ollut punaisten puolella kansalaisssodassa..
http://www.elore.fi/arkisto/1_05/pen1_05.pdf
Kyseessä on tänäkin päivänä todellinen ilmiö, joka todennäköisesti juontuu teollistumisen ajoilta. Suurin osa länsimaisista kaupungeista sijaitsee keskileveysasteilla, joissa vallitseva tuulen suunta on lännestä itään. Monenlaiset ilmansaasteet olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa länsimaissa suurempi ongelma kuin nykyään, ja tuulet kuljettivat myös tehtaiden saasteita itään päin. Etenkin suurkaupunkien itäiset kaupunginosat kärsivät näin ilmansaasteista huomattavasti enemmän kuin läntiset. Kaupunkien yläluokka ja keskiluokka halusivat luonnollisesti asettua asumaan vähemmän saasteista kärsivään länteen. Näin itä jäi yleensä huonompiosaisten asuinalueeksi, heillä kun ei ollut niin suurta mahdollisuutta ...
Luettelo Arabimaista ja jonkin verran tietoa löytyy esim. Wikipedia-artikkelin kautta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabimaailma
Lisää tietoa vaikkapa kirjasta Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006), jonka tiedot kuitenkin pohjautuvat jo yli kymmenen vuoden takaiseen tietoon.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät tiedot mailman uskonnoista maanosittain ja maittain:
https://en.wikipedia.org/wiki/Religions_by_country
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
Monia Carlos Ruiz Zafonin kirjoja luonnehditaan mm. sanoilla jännityskirjallisuus ja maaginen realismi. Samoja piirteitä löytyy monista allamainittujen kirjailijoiden teoksista. Arturo Perez-Reverte on lisäksi Ruiz Zafonin tapaan espanjalainen.
- Jonathan Carroll
- Arturo Perez-Reverte
- Haruki Murakami
- Johanna Sinisalo
Ruusun aika on suomalainen vuosina 1990–1991 tuotettu televisiosarja. Sarjan käsikirjoituksen teki kirjailija Raija Oranen. Ohjauksesta vastasivat Ilkka Vanne ja Pauli Virtanen. MTV-2:n sarja.
Sarjan 24 ensimmäistä jaksoa esitettiin marraskuun 1990 ja huhtikuun 1991 välillä. Suuren suosion johdosta sarjaa tehtiin toinen tuotantokausi, johon valmistui kymmenen uutta jaksoa, jotka esitettiin lokakuun ja joulukuun aikana 1991. Ruusun aika -sarja on julkaistu kokonaisuudessaan kolmen DVD:n sarjana vuonna 2009.
Raija Orasen haastattelun ( v. 1991) mukaan: "Sarjan kaari kattoi 24 ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen Oranen ideoi uuden 24:n jakson sarjan, mutta sitä ei enää ryhdytty tekemään. Ruusun aika päättyy nähtävään kymmeneen jaksoon,...
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista...
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
