Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001
Valitettavasti yhtään ainoata Richard Branson -aiheista kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu ja julkaistu tai kirjoitettu suoraan suomeksi. Englanniksi on tarjolla useita kirjoja, myös Bransonin omat muistelmat, suomeksi ei ensimmäistäkään.
Heikki Poroila
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Viimeinen lintu, joka alkaa riveillä "Sa mitä laulat lintu minun ikkunani alla, / kun metsät mykistyivät jo illan hämärään?" Runo on kokoelmasta Tuli ja tuhka (1936) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista (useita painoksia) ja teoksesta Koskenniemen kuolemattomat (1990).
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueenne kokoelmista.
https://finna.fi/
Koskenniemi, V. A.: Kootut runot (WSOY, 1998)
Helmet-haussa on ollut palvelinhäiriö, joka on aiheuttanut virheellisiä tietoja hakutuloksiin.
Martti Anhavan Siperia opettaa : kirjoituksia (Otava, 2018) löytyy Helmetistä perinteisellä haulla, johon on linkki nykyisen hakulaatikon alapuolella. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa 26 kappaletta.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D/Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=siperia+opettaa/1%2C8%2C8%2CB/frameset&FF=Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D&1%2C1%2C
Pahoittelen Helmetin häiriöstä aiheutunutta haittaa.
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,...
Timo Tiusasen lukema WSOY:n kirjallinen äänilevy nro 6 Hj. Nortamon Raumalaissi jaarituksi vuodelta 1969 löytyy mm. Tikkurilan musiikkivarastosta tai Rovaniemen kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012258__Sa%3A%28tiusanen%…
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Levyä voi kysyä kaukolainaksi Paimion kirjaston kautta.
http://www.paimio.fi/kirjasto
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna...
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren...
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa.
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja...
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
