Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Kuolemansyyn tutkijat voivat käyttää ainakin karkean arvion tekoon kuolonkankeutta (rigor mortis), joka käynnistyy noin kuuden tunnin sisällä kuolemasta ja kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana. Kuolonkankeus säilyy noin 12 tuntia, jonka jälkeen se alkaa hävitä ja on hävinnyt 12 tunnin kuluttua. Koko kuolenkankeuden prosessi kestää siis noin 36 tuntia ja asiantuntija pystyy tänä aikana tutkitun ruumiin kuolinhetken arvioimaan. Kahden vuorokauden jälkeen kuolonkankeuden käyttäminen ei enää onnistu ja arviot kuolinhetkestä perustuvat mahdollisesti tehtävän ruumiinavauksen tuloksiin. Jos ruumis on ollut pitempään kuolleena, täytyy kuolinhetken arvioinnissa käyttää myös päättelyä esimerkiksi juuri postilähetysten...
Ei tällaisiin kysymyksiin ole olemassa muuta vastausta kuin että Keskustapuolueen johtavissa elimissä päädyttiin keskusteluiden ja hankinnan jälkeen siihen, että Matti Vanhanen on sopivin korvaamaan Anneli Jäätteenmäki. Poliittisten valintojen syvemmät perustelut kuten henkilösuhteet ja mielipiteet selviävät yleensä vasta paljon myöhemmin valintoihin osallistuneiden muistelmista. Käytännössä tällaiset valinnat tehdään joko demokraattisesti eli porukkapäätöksellä tai sitten joku pieni ryhmä ajaa läpi oman tahtonsa ja pakottaa muut alistumaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä. En muista lukeneeni tästä nimenomaisesta vallanvaihdosta neutraalien tutkijoiden arviota.
Heikki Poroila
Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä...
Yleiset kirjastot valitsevat kirjoja pääasiassa kolmelle yleisellä perusteella (tarkoitan tässä uutuuskirjoja): (1) Kirjan arvellaan tai tiedetään jo etukäteen tulevan olemaan kysytty, (2) kirjan käsittelemästä aihepiiristä ei ole ennestään kirjallisuutta tai olemassaolevat ovat jo iäkkäitä tai (3) kirjan hankkimista on asiakkaiden toiveissa pyydetty. Käytännössä on myös niin, että ns. suurten kustantajien kirjoista valitaan kokoelmaan helposti suhteellisesti suurempi osa kuin ns. vähälevikkisestä, huonommin mainostetusta, koska se on helpompaa. Siksi on tärkeätä, että kirjaston käyttäjät myös tekevät ehdotuksia, jos huomaavat, että jotain mielenkiintoista on jäänyt kirjaston valitsijoilta huomaamatta.
On tietenkin muistettava, että...
Alkuperäisessä Leinon runossa - ja Merikannon laulussa - on vain yksi säkeistö. Sen on ruotsiksi kääntänyt Joel Rundt (Säg, minnes du psalmen vi sjöngo). Tätä käännöstä ei tekijänoikeussyistä voi valitettavasti tässä toistaa, mutta se löytyy mm. seuraavista kokoelmista (suoria linkkejä varaamista varten).
Andliga önskesångboken - Suomalaisia laulusävellyksiä V - 75 naiskuorolaulua.
Kustantaja lisäsi joskus vuoden 1911 jälkeen lauluun kolme Juho Railion kirjoittamaa, selkeästi uskonnollista säkeistöä (Leinon alkuperäinen teksti ei ole sinänsä uskonnollinen, vaan se kertoo virrenveisuun rauhoittavasta vaikutuksesta). Ei tiedetä, kysyttiinkö Merikannolta lupaa, mutta hän oli tuolloin vielä elossa. On mahdollista, että joku on kääntänyt myös...
Tarkoittanet varmaankin alias-nimimerkkiä eli -salanimeä, jollaisella voi korvata varaajan nimen? Aliaksen saat käyttöön missä tahansa Helmet-kirjastossa henkilökohtaisesti asioimalla. Mukaan kannattaa ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alias voi olla mikä tahansa nimimerkki, jota kenelläkään muulla asiakkaalla ei vielä ole. Aliaksen hankkimisen jälkeen varauslipukkeessa ei näy nimeäsi vaan aliaksesi, ja löydät varaamasi aineiston itsepalveluvaraushyllystä aliaksesi mukaisesti kohdasta aakkosjärjestystä.
Hynttyyt on muoto monikkomuotoisesta murresanasta hyntteet, jota käytetään pukineista, tamineista tai muusta vaatetavarasta. Joissakin murteissa sitä käytetään myös muista tavaroista, eli merkityksessä kamppeet, vehkeet, kimpsut. Sana on laajalle levinnyt, se tunnetaan monilla eri murrealueilla. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: neljäs osa: huka-iätön)
Sanontaa hynttyyt yhteen käytetään yhteen muuttamisesta, eli silloinhan muuttajien tamineet ja kamppeet yhdistetään samaan asuntoon.
Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
Englanniksi sitaatin tavallisin muoto on "If this is coffee, please bring me some tea. But if this is tea, please bring me some coffee".
Quote Investigator -sivuston mukaan Madison Courier -sanomalehti uutisoi vuonna 1840 erään yläluokkaisen (distinguished) pohjoiscarolinalaisen henkilön lausahtaneen näin, kun hänelle tarjottiin kelvotonta juomaa, josta ei tunnistanut oliko se kahvia vai teetä. Tarina julkaistiin samana vuonna kahdessa muussakin lehdessä.
Vuosikymmenien mittaan sanonta levisi kaskun tavoin ja sen alkuperä yhdistettin eri henkilöihin. Abraham Lincolniin se yhdistettin vasta 1900-luvun alussa, mutta Lincoln-elämäkerroista ei löydy tukea sille, että Lincoln olisi lausunut noin. Siihen aikaan nokkelat sanonnat helposti...
Jenkka on Georg Malmsténin Pennitön uneksija.
Lähde:
Katsettu video: tanssikohta 01 h 14 sek. https://www.youtube.com/watch?v=xGZo_4N4Ywc
Tunnistettu KAVIn henkilökunnan toimesta.
Lisäksi asia varmistettiin puhelimen Soundhound appillä.
Sellaista asiaa kuin "maailman lämpötila" ei ole olemassa muuten kuin monista eri mittauspisteistä peräisen olevan informaation pohjalta laskettuina keskiarvoina eli keskilämpötiloina. Ne puolestaan ovat virtuaalisia eli näennäisiä siinä mielessä, että ne eivät kuvaa konkreettista lämpötilaa tietyssä paikassa tiettynä hetkenä vaan toimivat lähinnä lämpötilojen pitkän aikavälin muutosten (lämpenee - viilentyy) eräänä mittarina.
Keskiarvojakin on monia, koska mittauksia voidaan tehdä eri syvyyksissä maan sisällä, veden alla ja ilmassa. Myös vuorokauden aika sekä vuodenaika vaikuttavat suoraan mittaustuloksiin, joten yleensä "maailman keskilämpötila" täytyy määritellä, jotta tiedetään, mistä luku itse asiassa kertoo. Tavallisille...
Uskon ymmärtäväni, mitä kysyjä tavoittelee. Kysymyksenasettelussa on kuitenkin rakenteellisiä ongelmia, joiden takia edes alustavan vastauksen antaminen on vaikeata, mielestäni mahdotonta.Mitä ensinnäkin tarkoitetaan, kun sanotaan, että jonkun ideologian "nimissä" on surmattu X ihmistä? Harvemmin minkään ideologian edustajat surmaavat ihmisiä ideologiansa nimissä, vaan perusteluna on jokin muu syy. Yleensä kaikki esitetyt luvut ovat siksi peräisin kyseistä ideologiaa vastustavilta ihmisiltä, joilla on taipumus suurennella lukuja siinä missä ideologian kannattajat niitä vähättelevät tai kiistävät kokonaan. Kaikki luvut ovat karkeita arvioita, koska tällaisten asioiden objektiivinen selvittäinen on hankalaa paljon pienessäkin mittakaavassa....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi valitettavasti ryhtyä suosittelemaan ja siten suosimaan mitään lukuisista kaupallisista toimijoista, jotka kilpailevat keskenään. Erityisen hankalaa on pyytää suositusta "luotettavasta" välittäjästä, ei sellaisen arvioimiseen ole kirjastoissa mitään mahdollisuutta, jos ollenkaan.
Kun mitään objektiivista tapaa vertailla toiminnassa olevia välittäjiä luotettavuuden näkökulmasta ei ole, kannattaa ehkä kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiin. Viestintäviraston sivuilla olevassa välittäjähakupalvelussa on mahdollista rajata hakua välittäjien tarvitsemien palveluiden osalta. Eräs kohta on "palvelut yksityishenkilöille". Se ei hirveästä määrää rajaa, mutta sen avulla jäävät pois ne firmat, jotka...
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
