Kyllä meiltä löytyvät molemmat teokset. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen-kirjaan on kolme varausta. Niteitä järjestelmässä on kolme.
Kasvun ja osallisuuden edistäminen löytyy myös ja siihen on seitsemän varausta. Kirjoja Kyydissä on neljä.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Tässä muutamia lähteitä negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteille:
Berlin, Isaiah (2001), ”Kaksi vapauden käsitettä”, teoksessa Vapaus, ihmisyys ja historia. Gaudeamus.
Skinner, Quentin (2003), Kolmas vapauden käsite. niin&näin.
Vapaus (2018). Toim. Sami Syrjämäki. niin & näin.
Tieteen termipankki: Filosofia:vapaus. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:vapaus.)
Sami Syrjämäki: Berlin vapaudesta. Logos-ensyklopedia. Syrjämäki, Sami, Kannisto, Toni (toim.). Eurooppalaisen filosofian seura ry. https://filosofia.fi/node/2397
Henrik Rydenfelt: Kaksi vapautta, kaksi demokratiaa https://etiikka.fi/kaksi-vapautta-kaksi-demokratiaa/
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Erkki Tuomiojaa tuskin voi luonnehtia oikeistodemariksi. Nimitystä on sen sijaan käytetty mm. Lasse Lehtisestä ja toisaalta Paavo Lippposta tämän pääministerikaudella. Tuomioja on poliittisella urallaan ollut aktiivinen ja kriittinen kannanottaja. Hänen ajatteluunsa ja uransa vaiheisiin voi tutustua hänen Poliittiset päiväkirjat -sarjastaan, jota on julkaistu kolme osaa sekä hänen kotisivultaan.
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3
Kansalliskirjaston lehtikokoelmassa voi tutkia näitä lehtiä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma… . Lisätietoja voit kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta sähköpostitse kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196.
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
https://lastu.finna.fi/
Hae haluamasi teos aineistohaulla.
Klikkaa Varaa teos -painiketta ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen.
Voit varata sekä hyllyssä että lainassa olevaa aineistoa.
Varaaminen on maksutonta. Noutamattomasta varauksesta peritään kaksi euroa.
Varauksen saapumisesta saat ilmoituksen aikanaan valitsemallasi ilmoitustavalla.
Tekstiviestinä, sähköpostilla tai kirjeenä.
Tarkempia tietoja infosta:
https://lastu.finna.fi/Content/info
Vanhan kirjan arvo riippuu sen kunnosta ja keräilyarvosta.
Hyväkuntoinen ja suositusta aiheesta kertova kirja voi olla kymmenien eurojen arvoinen.
Kirjan ikä ei kuitenkaan takaa sen arvoa.
Ylen uutisissa on 3.7.2016 selvitelty vanhojen kirjojen hintaa https://yle.fi/uutiset/3-8999662
Uutisessa todetaan:"Vanhojen kirjojen arvo on usein vain muutamia kymppejä, vaikka teos olisi 1800-luvulta. Jos kirja on 1700-luvulta, sen arvo nousee huomattavasti. Kirjan kunto vaikuttaa hintaan. Ullakoilta löytyy usein vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja, mutta niillä on arvoa, jos ne ovat 1700-luvulta."
Omien aarteiden arvoa kannattaa kysellä ensin seudun antikvariaateilta. Hintavertailua on hyvä tehdä muutaman yrittäjän kanssa.
Hintoja on...
Arvelisin, että etsitty kirja on joko Kay Macen Mikä minusta tulee (Tammi, useita painoksia 1954-68) tai Valeria Pattersonin Kun kasvan isoksi... (Kirja-Lito, 1966), jotka kumpainenkin sisältävät tulevan ammatin pohdiskelua - ja molemmissa on yhtenä uravaihtoehtona cowboy.
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä...
Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska runoista ei ole olemassa mitään tietokantaan, josta pystyisi hakemaan niiden nimillä ja sisällöillä. Viola-tietokanta (https://finna.fi) auttaa hiukan etsimään lyriikoita, jotka lienevät laskettavissa runoiksi myös, mutta sekään ei auta sisällön tarkastelemisessa.
Minun ja kollegoideni etsiskely tuotti seuraavat tulokset:
Arto Melleri: Nuku rauhassa Norma Jean (runo; kokoelmassa Johnny B. Goethe)
Tua Förström: Parahin Marilyn Monroe (runo; Parnasso 1/1989, suom. Caj Westerberg)
Juice Leskinen: Marilyn (laulu; lukuisia levytyksiä)
Teemu: Kauniimpi kuin Marilyn (laulu; esittäjä Juustopäät)
Tuula Huuhtanen: En ole Marilyn (laulu; levyllä Uskallanko, 1998)
Appe Vanajas: Missä on Marilyn? (laulu;...
Tuolle käsitteelle ei taida olla täysin vakiintunutta suomenkielistä nimitystä, mutta verkkoarkisto ei kuulosta ainakaan minusta hullummalta vaihtoehdolta. Kansalliskirjaston osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=17762417 ylläpitämä sanasto tosin määrittelee sen olevan "Kansalliskirjaston ylläpitämä, kotimaisen yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston arkisto", mutta merkitystä on aika lähellä sitä. Sanastossa termille institutional repository annetaan vastineeksi julkaisuarkisto, joten se voisi olla toinen mahdollinen termi, jos arkistossa on nimenomaan julkaisuja. Digitaalinen arkisto voisi olla myös yksi potentiaalinen termi, joka puolestaan voi sopia kuvaamaan hyvin monenlaista aineistoa, esimerkiksi myös...
Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei...
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja...
Meren läheisyyden vaikutuksesta puuston laatuun löytyi vain niukasti tietoa. Eräässä Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa kuitenkin mainitaan, että puuston kasvu on huonompaa rannikkoalueilla ja pienemmän kasvun arvioitiin johtuvan muun muassa ilmaston merellisyydestä ja maaston keskimääräistä suuremmasta kallioisuudesta ja kivisyydestä. Artikkelin mukaan meren läheisyyden vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5800.pdf
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen verkkosivustolla on monipuolista tietoa eri puulajeista. Tietoa löytyy muun muassa kunkin puulajin levinneisyydestä ja kasvupaikkavaatimuksista, metsätaloudellisesta kasvattamisesta ja...
