Vanhaksi mennyttä kirjastokorttia ei voi aktivoida sähköisesti. Uuden kirjastokortin saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Nopeuttaaksesi kortin tekoa voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevalla lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Tulostettava hakemus löytyy myös alla olevasta linkistä.
Kun tulet hakemaan korttia, varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen...
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön etsimästäsi teoksesta joko alla olevalla lomakkeella tai paikan päällä kirjastossa. Yleensä periaatteena on, että teosta, joka löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, ei tilata kaukolainaan. Kyseistä teosta näyttää löytyvän pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, josta kirjaa ei saa kotilainaan.
Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta, esimerkisi kaukopalvelumaksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen...
Aineistoa ei juuri löydy, mutta ohessa kaksi kangasmerkkien tekoon liittyvää ohjetta.
http://handmadehippu.blogspot.com/2010/10/omien-merkkien-teko-ohje.html
https://www.loimu.fi/filebank/2149-LAL_haalarintuunaus_021013_web.pdf
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Kyseessä olevaa asiaa säätelee Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjaa asiakkaan tiedonlähteille/lakiteksteihin yms, mutta ei tulkitse lain sisältöä. Asiassa voi toki lähestyä ko. virastoa.
Maatalous - ja metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta kerrottiin, että metsien tuulituhoriskin voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa, mutta kasvatuslannoitukset eivät heidän käsityksen mukaan ole merkittävä tekijä.
Tuhoihin vaikuttavat ensisijaisesti tuulen voimakkuus ja myrskyn ajankohta, mutta myös metsikön rakenne ja sijainti.
Oletetaan, että tehometsätalouden lannoituksilla tarkoitetaan metsänomistajien tekemiä kasvatuslannoituksia. Typpilannoitus lisää oksien ja neulasten massaa, joten voidaan olettaa, että se lisäisi tuulen vaikutusta puihin. Ruotsalaisessa tutkimuksessa 1990-luvulla kasvatuslannoituksen vaikutusta ei kuitenkaan havaittu. Tutkimuksessa todettiin, että tuulituhoriskiä lisäsi eniten metsikön ikä...
Siikajokisia joululehtiä ovat mm. Kotiseudun joulu, Oikia joulu ja Siika-Pyhäjokialueen kotiseudun joulu. Selailin muutamia lehtiä, mutta silmiini ei sattunut juttua Abraham Stenfeltistä. Joululehdet voi saada Oulun pääkirjastosta kaukolainaan.
Kalevassa 30.6.1995 on julkaistu arvostelu Heikki Tervakankaan näytelmästä Epun herra, joka perustuu Abraham Stenfeltin elämään.
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Vuonna 1991 ilmestyi Cliftersin levy Sormus, jolla on kappale nimeltä Ruusu. Muistamiasi sanoja siinä ei kuitenkaan ole. Voisiko se kuitenkin olla etsimäsi? Tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLMZSBYtkLyu7Ga-Y6ufVmE_7WfVuJ00fd
Fono.fi äänitetietokannasta löytyi vain kolme osumaa Donald Trump -haulla, mutta mikään niistä ei ole tuolla sävelellä http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=donald+trump Fono.fi sisältää tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä. Ei löydä myöskään Youtubesta tätä.
Metsästysmuseosta saimme tällaisen vastauksen: Eipä ole tällaista esinettä Metsästysmuseonkaan kokoelmissa, enkä muista nähneeni vastaavaa muuallakaan. Mutta jos jotakin olisi pakko arvailla, niin veikkaisin että kyseessä on suustaladattavan nallilukkoaseen tarvikkeet - toisessa putkilossa on voinut olla pienikaliiperisen lintu- ja oravapyssyn pyöreitä palloluoteja, ja toisessa aseen nalleja. Molemmat tarvikkeet kätevästi saatavilla puutulpilla suljetuissa nahkapulloissa. Yleensä nämä luoti- ja nallikukkarot tai -pullot roikkuivat metsästäjän kaulalla nahkahihnassa, jossa oli lisäksi ruutisarvi tai -pahka, ruutimitta ja ehkä joku rautainen työkalukin. Itäisessä Suomessa tällaista ampumatarvikesatsia kutsuttiin nimellä pyssynporohkat....
Voisit kokeilla pidätkö Kari Hotakaisen tavasta kirjoittaa. Teokset Ihmisen osa, Jumalan sana ja Luonnon laki kertovat kukin pienen ihmisen selviytymistarinat. Aika tosin on nykyisyys, ei niinkään 1960-luku.
Nykyaikaan sijoituu myös Matti Röngän Yyteet. Tarina työelämän muutoksesta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkeen.
Juha Seppälän Matka aurinkoon lisää muutosten kanssa kamppailuun myös ikäkriisit ja perhesuhteet.
Jorma Keskitalon Ruotsiin liikuu 1960-luvulla ja kertoo nimensä mukaisesti muuttoliikkeestä suomesta Ruotsiin.
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
