En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön...
Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta....
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu?
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/...
Yliopiston almanakkatoimiston blogin mukaan nimipäiväkalenterissa ei ole yhdysnimiä tilanpuutteen takia. Koska yhdysnimen eri osilla, vaikka Anne-Marin Annella ja Marilla on jo nimipäivänsä, ei yhdysnimelle ole annettu omaa nimipäivää. Kukka-Maaria sen sijaan ei ole tavallinen yhdysnimi, joka olisi yhdistetty nimistä Kukka ja Maaria. Blogi kertoo taustoista näin:
"Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Tämä päivä on kirkollisessa perinteessä Neitsyt Marian etsikkopäivä eli päivä, jolloin Maria vieraili odotusaikanaan sukulaisensa Elisabetin luona, josta tuli Johannes Kastajan äiti. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä päivää on kutsuttu Heinä-Maariaksi, Heinä-Maijaksi tai Kukka-Maariaksi, ja tästä nimi Kukka-Maaria on...
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Reformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen saksalaisen Martti Lutherin (1483-1546) opetuksista. Vuonna 1517 Martti Luther naulasi väitetysti Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään, joissa hän kritisoi paavin oppeja sekä katolisen kirkon anekauppaa. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti Euroopan oppineiden keskuudessa samoihin aikoihin yleistyneen kirjapainotaidon avulla. Vuonna 1518 Luther julistettiin harhaoppiseksi, ja vuonna 1521 paavi Leo X ekskommunikoi hänet. Luther joutui ekskommunikaation jälkeen piileskelemään, mutta hänen kannattajansa pyrkivät kuitenkin aktiivisesti jatkamaan reformaatiota. Aluksi reformaatio ja sen uudet opit olivat lähinnä yksittäisten kaupunkien, kaupunkilaisten ja muutamien...
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Tarkkoja lukuja on mahdotonta sanoa, koska meillä ei ole reaaliaikaista tietoa, paljon kirjastoissa on lainattavia aineistoja. Kirjastojärjestelmä saattaa kertoa, että tietyn kirjan pitäisi olla paikalla, mutta kun sitä mennään hakemaan, kirjaa ei aina olekaan hyllyssä. Silloin todennäköisin syy on, että kirja on laitettu vain väärään paikkaan tai palautunut juuri. Toinen mahdollisuus on, että kirja on varastettu. Silloin laitamme kirjan tai muun aineiston kadonnut-tilaan, jolloin se näkyy asiakkaillekin kadonneena.
Katsoin kirjastojärjestelmästä, että kadonneita aineistoja, joiden tietuetta on päivitetty vuonna 2018, on Helsingin kaupunginkirjastossa lähes 9 700 kappaletta. Luultavasti kuitenkin osa on hyllyssä mutta vain väärässä...
Kirjaa mainostetaan, että se "ällistyttää kummallisilla tosiasioillaan, tarinoillaan, haastatteluillaan ja erikoisartikkeleillaan." Varmastihan ei voi tarkistamatta tietää, mutta voisi olettaa, että osa jutuista on totta ja osa "tarinoita". Alla linkki kirjan mainokseen:
https://www.readme.fi/kirja/ripleyn-usko-tai-ala-2019/
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Det stumma gräset kokoelmasta Den svala dagen (1961). Runo alkaa rivillä "Hjärtat överenstämmer inte med sina gränser…"
Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Levande svensk poesi : dikter från 600 år (i urval av Björn Håkanson, 1996)
Runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Veteraanijärjestöjen yhteiskeräys alkoi vuonna 2006, lukuja sotaveteraanien määristä ja jaetuista tuista vuosilta 2006-2017 löytyy Sotiemme Veteraanit -keräyksen sivuilta: https://veteraanit.fi/ukk/
Yle uutisoi veteraanijärjestöjen varallisuudesta syksyllä 2017. Järjestöt ovat tehneet selvityksen omaisuudestaan sen jälkeen kun niille kertynyt omaisuus ja sen jakaminen veteraanien elinaikana nousivat keskusteluun. Ylen jutusta selviää veteraanijärjestöjen varallisuus jäsentä kohti vuonna 2017: https://yle.fi/uutiset/3-9765826
Eepos-kirjaston asiakkaalle kaukolaina muualta Suomesta maksaa viisi euroa. Tilauksen haluamastasi kirjasta voit tehdä omassa kirjastossasi ja sieltä voit sen myös noutaa ja sinne palauttaa. Alla on Kurikan kirjaston yhteystiedot. Tilauksen voit tehdä käymällä kirjastossa, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.
Kurikan pääkirjasto
Seurapuistikko 2
61300 KURIKKA
puh. 044 723 1015
kirjasto@kurikka.fi
kaukopalvelu@kurikka.fi
Kurikan muiden kirjastojen yhteystiedot https://www.kurikankirjastot.fi/kirjastot/yhteystiedot/
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran Hergén Tintti-sarjakuvia ranskaksi. Täältä voit katsoa, mitkä sarjakuvat ovat saatavilla ranskaksi: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Herge&type=Author….
Voit myös tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen, mikäli haluat jonkun tietyn Hergén sarjakuvateoksen kirjastosi kokoelmaan. Vaski-kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksen helposti verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana. Mikäli olet kiinnostunut myös muiden Suomen kirjastojen kokoelmista, niin voit käyttää Finnaa tiedonhaussa. Täältä näet esimerkiksi kaikissa Suomen kirjastoissa olevat ranskankieliset teokset, joiden tekijä on Hergé: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Herge&type=...
