Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Melkoisen monikin eri aikakausina. mm. Kiinan muurin, Colosseumin ja Partheonin rakentaminen on kestänyt jopa monia sukupolvia.
Onko kukaan pistänyt alulle rakenusprojektin joka on viimeistelty eri-sukupolven aikana?
Uudempia pitkäaikaisia rakennustyömaita ovat mm. Dubain keinotekoiset saaret ja Barcelonan Sakrada Familia -katedraali.
https://www.youtube.com/watch?v=XPd5AmTEkdk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagrada_Fam%C3%ADlia
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Thomas J. Craughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket käy ilmi, että hunnit olivat lähtöisin Aasiasta.
Kirjan mukaan hunnit olivat keskiaasialainen paimentolaiskansa, jotka ratsastivat vuonna 395 Kaukasuksen (Aasiaa ja Eurooppaa erottava vuoristo) solien läpi ryöstämään Rooman valtakunnan itäisiä osia. Hunnit kulkivat Turkin Kappadokian läpi, valloittivat Armenian kuningaskunnan ja hävittivät suuren osan Syyriasta.
Thomas J. Craughwell: Barbaarien valloitusretket (2009), s.36-65
Vastaus riippuu paljolti siitä, millaisia toiveita kyseisellä vasta-alkajalla kirjoille on. Suosittelen, että tutustut Kirjasammon sivustoon, jolla esitellään paitsi sotakirjallisuutta genrenä ylipäänsä, myös suuri joukko teoksia. Siellä voit lisäksi valita kohdasta "Genreen liittyviä linkkejä ja tietoja", mihin sotaan tai sodan aspektiin liittyviä teoksia haluaisit lukea. Entä kiinnostaako sinua enemmän realistinen vai romanttisempi kuvaustapa, jännittävä vai humoristinen teksti ja niin edelleen - näissäkin asioissa Kirjasammosta löytyy apua sopivan teoksen valintaan.
Tässä suora linkki Kirjasammon Sotakirjallisuus-sivuun: https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/sotakirjallisuus
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
Lahden kaupungin sivuilta löytyy julkaisu Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä https://www.lahti.fi/PalvelutSite/KaavoitusSite/Documents/Selvitykset%20ja%20l%C3%A4ht%C3%B6tiedot/Moderni_web.pdf. Siinä on tieto, että Iso-Saksalan maat kaavoitettiin 1970-luvulla ja sinne rakennettiin rivitaloja.
Google-haulla tuli seuraava osuma: https://asunnot.oikotie.fi/talo/anttilankatu-1-lahti/133574: Anttilankatu 1, rivitalo, rakennettu 1978.
Samoin selvisi, että Anttilankatu 1 senioritalot omistaa Lahden vanhusten asuntosäätiö http://www.lvas.fi/senioritalot. Sieltä tiedustelemalla voisi selvitä tarkempaa tietoa.
Etelä-Suomen Sanomista löytyi uutinen, että kyseiset rivitalot olisi purettu: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/18/S%C3%...
Jason Lewisin Dark Waters on suomennettu (Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri), ja se on esimerkiksi Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa.Englanninkieliset jatko-osat (The seed buried deep ja To the brink) löytyvät Tapiolan kirjastosta. Voit saada ne sieltä lähimpään kirjastoosi kaukolainana. Kaukolainat ovat usein maksullisia, esimerkiksi Hämeenlinnassa yksi kaukolaina maksaa 8 euroa.Voit tehdä pyynnön Vanamo-verkkokirjaston lomakkeella tai sähköpostiviestillä.https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Richard D. Lewisin teosta The road from Wigan Pier : memoirs of a linguist (Transcreen publications, 1998) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista eikä myöskään pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista. Teosta näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Åbo Akademin kirjaston ja Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmissa.
Voit tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan lähikirjastoosi. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti, voit tehdä pyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen kirjasta Helmetissä. Kirja toimitetaan sinulle valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus tarttuu vapaana olevaan niteeseen, joka voi olla muuallakin kuin Pasilan kirjastossa. Varaaminen on maksutonta.
Voi lukea lisää varaamisesta alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
Tämänhän tiedätkin: Tuulimunaraskaudessa hedelmöitynyt munasolu kehittää kohtuun ainoastaan tyhjän sikiöpussin. Sikiötä ei siis muodostu lainkaan. Tästä huolimatta naisella kehittyy raskaushormonia ja raskaustesti näyttää positiivista.
Sanasta kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksen Kielitioimiston neuvonnasta, jossa jäljille päästiin suomi–saksa-sanakirjan avulla. Tuulimuna kun on MOT-sanakirjan mukaan saksaksi Blasenmole tai Windei. Suomessa käytössä oleva sana näyttää siis tuon jälkimmäisen suoralta käännökseltä. Siitä ei ole varmuutta, mitä kautta tai milloin sana on Suomeen tullut, mutta Windein alkuperästä löytyi tietoa (teoksesta Etymologisches Wörterbuch der deutschen...
Hei,
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Valitse valikko Omat sivut ja sieltä kohta Varaukseni. Jos varaus ei ole vielä jäänyt kiinni, on varauksen kohdalla Poista-nappula. Paina sitä niin varauksesi poistuu.
Jos varauksesi on jäänyt jo kiinni, voit perua varauksen soittamalla kirjaston asiakaspalveluun p. 03 621 2612 tai lähettämällä sähköpostia lainaus.kirjasto@hameenlinna.fi.
