Kollega vinkkasi Heli Laaksosen runoa 'Mummuks tahtomine', joka löytyy teoksesta Pulu uis.
Runo alkaa: "Tule viäl semne aamu,/ ko mää herä ilman kello oikke aikasi,/ keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,/ ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliikke/ myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,/ autta valikoittema heijä suurimma,/ vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu--"
Kuulostaako yhtään tutulta? Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Kilimanjaro sijaitsee noin 20 km päässä Kenian rajalta. Vuori näkyy kyllä Kenian puolelle. Vuori näkyy hienosti esimerkiksi Ambroselin kansallispuistosta https://www.youtube.com/watch?v=pA8mMAU6SaU
Kilimanjaron ympärillä on asunut chagga(tai chaga) -kansa. Heille Kilimanjaro on ollut pyhä paikka. Chaggat ovat nykyisin pääosin kristittyjä, mutta heidän perinteessään Kilimanjarolla on edelleen merkitystä. Vanhaan animistiseen uskontoon liittyi Rowa-niminen jumala, joka joidenkin tietojen myyttien mukaan asui vuorella.
Asiaan liittyviä linkkejä:
Encyclopedia of African religion:
https://www.um.edu.mt/library/oar/bitstream/123456789/31773/1/The_Chagga_scapegoat_purification_ritual_and_another_re-...
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Liikennevirasto on tutkinut asiaa. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen nimi on Tien ja radanpidon hiilijalanjälki. Tutkimus on verkossa luettavissa. Vaikka tutkimus on vanha, se antaa kuitenkin pohjatietoa tien- ja radanrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käsitellään rakentamisen lisäksi myös teiden ja ratojen käytön hiilidioksidipäästöjä.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Vuonna 2009 Julkaistu tutkimus selvittää Ympäristönäkökohtien huomioimista päällystevalinnoissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-61_ymparistonakokohtien_huomioiminen_web.pdf. Tutkimuksesta selviää, että päällystevalinta vaikuttaa...
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Metallitöiden harrastuspohjainen kurssitarjonta näyttää olevan vähissä. Espoosta sitä ei näytä nettihaun valossa olevan tarjolla ollenkaan työväenopistossakaan, mutta Helsingissä kuitenkin löytyy tammikuussa ainakin yksi työväenopiston kurssi tammikuun puolivälissä. Seuraavan linkin kautta näet ne tulevat kurssit joilla on tilaa pääkaupukiseudulla. Huomaathan, että vastaussivuja on kaksi ja esim. 15.1.2020 alkavat kurssit näet sivulla 2. https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=metalli/com=3,6,5,4,7/notfull=1
Fiksaation sanakirjamerkitys on kiinnittäminen, kiinnittyminen, kestävöiminen, fikseeraaminen, fiksoiminen; fysiol. katseen kiinnittäminen kohteeseen; psyk. takertuminen totunnaiseen menettelyyn esim. ongelmanratkaisussa t. kehityksen takertuminen jhk vaiheeseen t. kiintymyksen takertuminen jhk varhaisemman vaiheen kohteeseen. (Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio)
Lääketieteen termit -teoksen (Duodecim, 2007) mukaan fiksaatio merkitsee psykoanalyysissä 2) (seksuaalisen) toiminnan jääminen aikaisemman kehitysvaiheen tasolle.
Yleiskielessä sanaa käytetään kevyemmin. Kuvaamasi pakottava matkustamisen halu ei välttämättä ole suoranaisesti fiksaatio sanakirjamerkityksessä. Halu matkustaa ei ole myös...
Kyse oli varmaankin Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät - esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino. 2019. Esittelyteksti kustantajan sivulla https://vastapaino.fi/sivu/tuote/totuudenetsijat/2449998
Kysymyksesi oli kirjoitettu provokatiiviseen muotoon. Voin tulkita kysymyksen esimerkiksi niin, että kaipaat tietoa kulttuureista ja uskonnoista, jotka mahdollistavat matriarkaatin tai matrilineaarisuuden ts. yhteisöjä, joissa naiset hallitsevat ja sukulaisuus lasketaan äidin mukaan.
Näistä yksi esimerkki voisi olla Länsi-Kiinan alueella elävä mosuo-kansa. Heidän yhteisönsä on matriarkaattinen. Mosuoiden perinteinen uskonto on perinteinen luonnonuskonto daba. Siinä palvotaan äitijumaluutta. Osa mosuoista noudattaa tiibetiläistä buddhalaisuutta. http://factsanddetails.com/china/cat5/sub87/item182.html
Mosuoista kertoo esimerkiksi suomeksikin käännetty kirja Choo, WaiHong : Naisten valtakunta. (Helsinki. 2018).
