Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,...
Reijo Taipaleen esittämän Hääpäivänä-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Aarre Hautamäki. Kappaletta ei ole valitettavasti julkaistu millään karaokeäänitteellä.
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle...
Kappale on nimeltään "Ballade pour Adeline". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet Paul de Senneville ja Olivier Toussaint. Se on tullut tunnetuksi erityisesti pianisti Richard Claydermanin esittämänä.
"Ballade pour Adeline" Richard Claydermanin esittämänä:
https://www.youtube.com/watch?v=eCCan3TFPoc
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotipalvelu on tauolla poikkeustoimenpiteiden aikana. Aluehallintovirasto AVI on linjannut, että kirjakasseja tai poistokirjoja ei tule nyt jakaa. Vaikka henkilökohtaista kontaktia ei olisi, on kuitenkin olemassa vaara, että virus voi tarttua puhdistamattomien kirjojen välityksellä. Turku noudattaa tässä siis AVIn linjaa. Varauksia voi tällä hetkellä tehdä verkkokirjaston kautta, mutta varaukset voi noutaa vasta kun kirjastot aukeavat. Tällä hetkellä lukemista voi löytää sähköisistä palveluista.
Lisätietoa koronaviruksen vaikutuksista kirjojen jakamiseen ja muihin kirjastopalveluihin voit lukea AVIn sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#F-KIR
Tässä Vaski-kirjastojen...
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
Tässä tietoa Helmet-alueen omatoimikirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot. Näyttäisi siltä, että Espoossa olisi eniten omatoimikirjastoja. Myös nämä kirjastot ovat kiinni korona-aikana.
Näin vältetään logistinen kaaos kirjastojen avautuessa uudelleen. Nyt kun aineistoa ei pysty varaamaan, voi teoksia tallentaa muistilistoille. Lisätietoa täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani.
Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku.
Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Maximilian Böttcherin komediaa Krach im Hinterhaus ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Kaarina, kutsumanimeltään Kaisa, on Suomisen perheen lasten serkku. Häntä esitti kuunnelmissa Eila Rinne (Kahra), joka kuului tunnettuun Rinteen näyttelijäsukuun.
Kansallisbiografia: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1145
Suomisen perhe Yle Areenassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/21/suomisen-perhe, https://areena.yle.fi/audio/1-4079739
