Kyseessä saattaisi olla Hans Wilhelmin kirja Waldo ja marsipaanikarkki, joka on ilmestynyt suomeksi vuona 1990.
Kirjan alkuperäisnimellä Waldo und die Marzipankartoffel ja Google kuvahaulla saa esiin kirjan kannen, joka ehkä auttaa tunnistamaan onko kyse tästä kirjasta
https://www.google.fi/search?q=hans+wilhelm+waldo+marzipankartoffel&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiSz6672rLmAhXo-SoKHRDWAGQQ_AUoAXoECAwQAw&biw=1920&bih=883#spf=1576243214960
Suomenkielisen kirjan tiedoissa on kerrottu, että kirja on ollut pienikokoinen, 10 cm korkea (haettu Melinda-yhteistietokannasta)
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/C1EADY7P2AD6V6JNYJHRI16F616XMN2NTELCIFIPH8M2VF6GT7-03293?func=full-set-set&...
Kansallisbiografian artikkeli Arto Paasilinnasta kuvaa mm. hänen tekstiään ja tyyliään. Artikkeli löytyy alta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Perusteellisempaa tietoa löytyy vaikkapa alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Vaski-kirjastoista:
- Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki : esitelmäopas / toimittaneet Eeva-Liisa Lehtinen & Katri Sarmavuori
- Onnellinen mies : kirjailija Arto Paasilinnan elämä / Jouni K. Kemppainen
https://vaski.finna.fi/
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/
Esko Hakkilan ja Heikki Simolan teoksen Asiakirjakaavoja selityksineen painokset ovat vanhoja. Niitä ei ole Helmet-kirjastoissa enää lainkaan, mutta Kansalliskirjastossa niitä voi sentään lukea. Jos etsii voimassa olevaa tietoa ei niitä varmaankaan voi suositella.
Tällä hetkellä ei Helmet-kirjastossa ole suomenkielisiä tietoteoksia joiden asiasanoituksessa esiintyisivät sekä "pesänjako" että "moite". Se ei tarkoita että näitä asioita ei voisi olla yhdessä käsiteltyinä esim. kirjaston asiakirjaoppaissa. Kannattaisikin ottaa joitain asiakirjoppaita tutkittavakseen. Tässä muutama asiakirjaopas, joista toivomme olevan hyötyä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%c3%a4*%20asiakirja*__Orightresult__U?lang=fin...
Aaro Hellaakoskella on kokoelmassa Jääpeili useita hienoja vastasyntyneeseen liittyviä runoja, esim. Ilon pyyntö, Tyranni ja Naurua. Kokoelma löytyy omana kirjanaan, ja se on myös useammassa Runot-kokoelmassa.
Alla olevissa kirjoissa on myös syntymään ja vastasyntyneeseen liittyviä runoja.
- Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi ; valokuvat Juhani Yliruusi
- Sanoja uuden elämän alkuun / [runot on koonnut Anu Silfverberg ja kokoelmaksi toimittanut Hanna Pudas]
- Tervetuloa maailmaan / Anna-Mari Kaskinen
Ehkä näistä löytyisi mummille se etsitty runo.
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi!
Tuo 2010-painos, jossa on 399 sivua, on uudistettu versio 1999&2000 kirjoista, vaikka siitä ei ole erikseen mainintaa (2010 käännetty kirjan mukaan viidennestä painoksesta). Kirjasta on 6. päivitetty painos 2015 ja 2020 ilmestyy 7. päivitetty painos, mutta näitä ei siis ole kuin englanniksi.
Löytyvien tietojen perusteella kirja on käännetty ensi kerran 1999 (309 s.), lisäpainos 2000 (307, [4] s.) Sitten uusittu käännös alkuperäisen kirjan viidennestä painoksesta. Tässä kohdin lienee tapahtunut moka, eli kirjalle ei ole haettu uutta ISBN-koodia. Nuo kaksi versiota (9529112122 sekä saman koodin uudempi 13-merkkinen 9789529112128) eivät siis ole eri isbn, vaan saman isbn-koodin kaksi eri varianttia. Uusi...
Paljon apua ei kirjastojen kokoelmistakaan löytynyt. Tytti Luukon kirjassa Vanhoja tansseja ja vuosisadan vaihteen tansseja: tanssittavaksi akateemisissa tilaisuuksissa, lukioiden vanhojen päivien tanssiaisissa, koulujen juhlissa (Helsingin poliisisoittokunta, 1998) kerrotaan, että "fireman's dance on Amerikan alkuaikojen suosikkitanssi, joka oletettavasti esitti tähtiosaa amerikkalaisten palomiesten tanssiaisissa". Kirjaan kuuluu myös äänite, jossa kerrotaan äänitteellä olevan 1900-luvun alun suosikkitansseja.
Kirjan ja cd-levyn saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVanhoja%20tansseja%20ja%20vuosisadan%20vaihteen%20tansseja__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
Rötti on Satakunnassa ja paikoin Etelä-Pohjanmaalla rohdinkankaasta (pellavan karkeasta kuituaineksesta kehrätyistä langoista kudottu kangas) käytetty nimitys. Röttihousut ovat siis rohdinhousuja.
Kansanomaiset miesten housut olivat käytön ja kangaslaadun mukaisesti joko arkisia rohdinhousuja tai pyhäisiä sarka- tai säämiskähousuja. Rohdinhousut olivat sekä arki- että työasuja; niitä voitiin pitää sarkahousujen alla alushousuina tai niillä suojattiin säämiskähousuja likaantumiselta.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo, Rahwaan puku
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen...
Hämeenlinnan Vanamokirjastot.fi -verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavia teoksia:
Anderson, Chris: Virallinen TED-opas - puhu ja vakuuta yleisösi - hae netistä myös TED talks -esityksiä ja tutki niiden rakennetta.
Leskelä, Leealaura: Selkokieli – saavutettavan kielen opas – sisältää esimerkiksi selkokielen mittarin ohjeet tekstikokonaisuudelle.
Lammi, Outi: Viesti ja vaikuta – käsikirja presentaatioiden pitäjälle – Teos kertoo etenkin esitysgrafiikasta, jolla voidaan helpottaa esityksen saavutettavuutta.
Marckwort, Auvo: Kehitä esiintymistaitoja – opas- ja vinkkikirja esiintyjille ja kouluttajille – Miten tehdä materiaalista visuaalista ja havainnollistavaa.
Kortesuo, Katleena: Sano se someksi ja Sano...
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan alle viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjastoissa sitten katsotaan, onko niille tarvetta kokoelmissa. Lähes jokaisessa kirjastossa on lisäksi kierrätyskärry tai -hylly, johon voi lahjoittaa omia kirjojaan pieniä määriä kerrallaan toisten asiakkaitten otettavaksi. Kannattaa tarkistaa oman kirjaston kierrätyskärryn säännöt ja senhetkinen tilanne ennen kirjojen tuontia kirjastoon.
Jos lainaamastasi kirjasta ei ole varausta ja uusintakerrat ovat täynnä niin palauta aineisto asiakaspalvelussa niin saat sen heti takaisin ja lainatuksi. Se on henkilökunnalle nopeampaa kuin käydä läpi palautusautomaatilla palautettua aineistoa ja etsiä uudelleen lainaan haluamaasi teosta. Mitään karenssia ei ole aineistolla, josta ei ole varauksia.
Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan.
”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu...
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993).
Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
