Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Ruoanlaitossa ja leivonnassa konjakkia käytetään tavallisesti arominantajana. Keittiökonjakiksi kannattaa valita nuori VS- tai VSOP-tisle, sillä nuorten tisleiden hedelmäinen aromi sopii ruoanlaittoon mausteisia XO-konjakkeja paremmin.
Lähde:
Antti Uusitalo, Konjakki
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Kielitoimiston sanakirja käsittelee reikää ja läpeä synonyymeinä. Tosin lävestä todetaan, että sitä käytetään yleiskielessä vai määräyhteyksissä, kuten napinläpi, tai ilmauksessa puhua läpiä päähänsä. Reikä taas on yleiskielen sana ja tarkoittaa pienehköä läpeä tai aukkoa. Se voi olla myös kolo. Sanojen rro ei siis niinkään ole suuruudessa vaan lähinnä tyylissä.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Viljo Kojon runo "Ah, joulupossu, sulle ylistys" sisältyy kirjaan "Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot", jonka ovat toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Tammi, 2005, s. 246-247). Runon lopussa mainitaan alkuperäinen lähde: Kojo, Viljo: "Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa" (Karisto, 1926).
Runo sisältyy myös kirjaan "Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi" (Gummerus, 1945). Valikoiman on koonnut Terttu Pajunen-Kivikäs. Hän on toimittanut myös kirjan "Iltojemme iloksi : juhlaohjelmistoa" (Gummerus, 1947). Tässä kirjassa aineisto on jaoteltu eri vuodenaikojen ja juhlien mukaan ja nämä eri jaksot on julkaistu myös erillisinä vihkoina. Neljännessä osassa on joulujuhliin...
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Youtubessa on Kanadan Quebecissä kuvattuja videoklippejä, joissa maan pinta kohoilee metsässä ikään kuin "maa hengittäisi". Ilmiö näkyy myös The Weather Network -sääpalvelun kommentoimassa videossa.
Kohoilun aiheuttavat myrskyssä heiluvan puun juuret. Voimakas tuuli heiluttaa puun runkoa ja lähellä maanpintaa olevat puun juuret seuraavat liikettä nostaen ja laskien sammalkerrosta. Aiempien runsaiden sateiden takia pinnanalainen maa-aines on löysää eivätkä juuret saa kunnon tukea. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka laajalle sivusuuntaan yhden puun juuret ulottuvat, mutta tällaisessa videossa sen näkee konkreettisesti.
http://thescienceexplorer.com/nature/watch-breathing-forest-come-life
"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al.
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
