National Geographic+ on maksullinen suoratoistopalvelu, jonka kautta on mahdollista katsoa Cosmos: A Spacetime Odyssey -sarjan kaikki jaksot. Kyseisen jakson nimi on Kuolemattomat (https://www.imdb.com/title/tt3475586/). Jakson lopun teksti on Carl Saganin vuonna 1994 julkaistusta teoksesta Pale Blue Dot: A Vision of the Human Future in Space. Tämä kuuluisa teksti löytyy esimerkiksi Nancy Frankenberryn editoimasta teoksesta The Faith of Scientists: In Their Own Words (Princeton University Press 2008). Kirja on osittain luettavissa kustantamon luvalla Google Books -palvelussa:
https://books.google.fi/books?id=6TtCs9vbXP4C&pg=PA227&lpg=PA227&dq=how+many+rivers+we+have+to+cross+before+we+found+our+way...
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Suosittelen kääntymään korkeakoulusi kirjaston informaatikon puoleen, sillä tällaiset tieteelliset artikkelit ovat useimmiten parhaiten saatavilla maksullisten tietokantojen ja lehtipakettien kautta. Yliopisto- ja muut korkeakoulukirjastot tilaavat niitä, yleiset kirjastot eivät juurikaan. Heillä on myös paremmat lähtökohdat ohjeistaa tieteellisen tiedonhaun pariin.
Pikaisella haulla Google Scholarissa aiheesta näyttäisi löytyvän tutkimuksia, mutta systemaattisempia, tarkempia ja rajatumpia hakuja saa tehtyä esimerkiksi Ebsco Hostin tietokannoissa.
Linkki Scholar-hakuun.
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
Hei!:
Vuonna 2019 Suomessa on julkaistu Kansalliskirjaston Finna-haun mukaan yksi kirja, jossa Suomen sotaa käsitellään: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4305438. Tässä teoksessa käsitellään laajemmin mieskuvaa suoman eri sodissa, joten se ei keskity pelkästään Suomen sotaan.
Voit hakea Suomen sotaa käsitteleviä teoksia kansalliskirjasto.finna.fi:stä.
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155).
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
Suomen elokuva arkistossa, nyttemmin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, on lakisääteisesti vuodesta 1984 Suomessa levitetyt elokuvat kaikissa formaateissa, mukaan lukien videokasetit.
KAVIn Tenho-tietokannassa on 24080 videolevityksessä ollutta kasettia.
Valtaosa niistä on digitoitu. Tenho-tietokanta näkyy vain KAVIn sisäverkossa. Digitoituja videoita voi katsoa KAVIn tiloissa (koronakriisin jälkeen).
Henkilökunta auttaa lastenvideoiden löytymisessä.
1980-luvulla ilmestyi erityisiä videolehtiä. Esim Katson videolehti. Niissä on erikseen listattu lastenelokuvat. Tämä helpottaa poimimaan lastenelokuvat digitoiduista videoista.
Lähteet: Tenho-tietokanta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Katso!:n videolehti, 184...
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Jos pin-koodin palautus ei onnistu, korttisi on kaiketikin vanhentunut.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
