Kyse on todennäköisesti siitä, että Adobe Digital Editionsista on pudonnut pois auktorisointi. Paras ratkaisu on kokeilla poistaa auktorisointi ja sen jälkeen auktorisoida ohjelma uudestaan. Tämä tapahtuu ADE:ssa kohdasta Help > Erase Authorization
Joskus voi käydä niin, että tämä pikakomento ei onnistu, ja silloin poisto täytyy tehdä tietokoneen Käynnistä-valikon kautta. Alla varmuudeksi englanninkieliset ohjeet siihen. Kirja pitäisi ensin poistaa ADE:n näkymästä (mikäli se on auki).
1. Choose Start > Run.
2. In the Open text box, type regedit and then press Enter. The Registry Editor opens.
3. In the left pane of the Registry Editor, locate the following registry key:
HKEY_CURRENT_USER\Software\Adobe\Adept
4. Right-click the...
Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
Ainakaan seuraavilta sivuilta ei löydy hakutuloksia, joten todennäköisesti Michaela Wissenin Lacuna-kappaletta ei ole julkaistu nuottina:
https://sheetmusicplus.com
https://musicnotes.com
https://finna.fi (suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelu)
https://libris.kb.se/ (Kungliga biblioteket)
https://www.loc.gov/notated-music/ (Library of Congress)
On olemassa koneellisia nuotinnosohjelmia (sekä maksullisia että ilmaisia) joita voisi kokeilla oman nuotinnoksen tueksi, tässä muutamia esimerkkejä:
https://scorecloud.com/
https://melodyscanner.com/
https://www.lunaverus.com/
Tällaisen nuotinnoksen valmistaminen ilman säveltäjän lupaa on sallittu vain omaan yksityiskäyttöön...
Pirkkolan historiasta kiinnostunut voi tutustua Pirkkolan historiaan kaupunginosat.net -sivustolta, ks. https://www.kaupunginosat.net/pirkkola/historiaa
Pirkkolan asuntokannasta kerrotaan Arkkitehtuurimuseon nettisivulla, https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/. Katso Jälleenrakennus -osiosta.
Pirkkolasta kertovia kirjoja:
- Meurman, Petri (1991): Pirkkola 50 vuotta: Pirkkolan omakotiyhdistyksen historiikki
- Koti Pirkkolassa (2011) toim. Eeva-Liisa Oksanen
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa I. (2003) Sirkka Sädevirta, Riitta Salastie, Maria Karisto : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa II. (2003) Anne Horo, Maria Karisto, Riitta Salatie [sic] : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet...
Uusia varauksia Helmet-kirjastojen aineistoon voi tehdä taas 11.5.2020 alkaen. Tietoa kirjastoasioinnista koronavirusepidemian aikana löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veistos on kuvanveistotaiteen tuote, patsas. Patsas puolestaan on kielitoimiston sanakirjan mukaan varsinkin muistomerkiksi tms. yleensä julkiselle paikalle tehty iso kuvataideteos, veistos.
Patsas voi myös merkitä pylväsmäisistä muodostumista t. kuvioista tai pylvästä, pilaria, paalua tai tolppaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patsas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veistos
Riitta Konttinen - Liisa Laajoki : Taiteen sanakirja (2000)
Etsitty elokuva saattaisi olla Maggie Greenwaldin ohjaama Pikku-Jon balladi (The ballad of Little Jo, 1993), joka on esitetty TV1:ssä 9.9.1998.
"Feministisesti emansipoituneeksi naiseuden rehabilitoinniksi voisi luonnehtia Maggie Greenwaldin kirjoittamaa ja ohjaamaa, tositapauksen innoittamaa traagista uuslänkkäriä, jossa ahdistettu nainen (Suzy Amis) keksii keinon suojautua toinen toistaan moukkamaisemmilta miehiltä: hän leikkaa hiuksensa, viiltää arven poskeensa ja tekeytyy itsekin kaksilahkeiseksi. Elokuva piirtää lohdutonta, kaikessa ankeudessaan realistiselta vaikuttavaa aikain ja tapain kuvaa. Vähemmänkin herkkätunteisen machokarjun uskoisi ymmärtävän sankarittaren poikkeuksellista ratkaisua. Aivan täysin ei kullankaivajaksi...
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Suomen kielessä ei sanakirjojejn mukaan ole sanaa ilppari.
Ilppari näyttäisi olevan Museoviraston vuoden 2019 avattu ilmoitus- ja palautepalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa löytämiään esineitä Museovirastolle.
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari
Lumon kirjastosta voi lainata varattua aineistoa ja sinne voi tehdä uusia varauksia maanantaista 11.5. alkaen. Voit siis varata mittarin 11.5. alkaen netissä helmet.fi tai puhelimitse Lumon kirjastosta. Mittari löytyy helmet-hausta nimellä "energiamittari".
Kun saat ilmoituksen että varaus on noudettavissa, voit hakea mittarin kirjastosta. Löydät lisätietoa asioinnista Vantaan kirjastoissa 11.5.-31.5. välisenä aikana täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Vantaan_kirjastot_avoinna_rajoitetusti_1(210372).
Asunnon tai sen puolikkaan myynnissä (tai lahjoittamisessa) puolisolle noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin asunnon myynnissä.
Oheisissa linkeissä on selitetty tarkemmin, mitä tulee ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa:
https://www.laki24.fi/asunnon-myynti-puolisolle/
https://www.minilex.fi/a/kiinteist%C3%B6n-puolikkaan-myynti
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Sakari Pälsin teokset Pohjankävijän päiväkirjasta (1919), Arktisia kuvia (1920) ja Merillä ja erämaissa (1929) sijoittuvat Pohjoisen jäämeren seuduille.
Teoksista ei ole lyhennelmiä saatavana verkossa.
Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kansallinen mediatutkimus eli KMT, joka selvittää sanoma- ja aikakauslehtien lukijamääriä kertoo, että vuonna 2019 painetun Aku Ankan keskimääräisen numeron lukijoita oli 336 000 ja digitaalisen lehden keskimääräisiä lukijoita 4 000.
Sivustolla kerrotaan, että KMT uudistui kokonaan vuonna 2019. Vuoden 2019 tutkimuksen tuottamat luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. Alla linkki tilastoihin:
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä taas kertoo Kouvolan Sanomien haastattelussa (17.3.2020), että Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan...
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
