Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Sitaatti on teoksesta: Nuori Johannes.
"Mitä on onni", hän sanoi ja haukotteli nautinnollisesti. "Seitsemänkymmenen vuoden ikään olen ehtinyt, mutta ei onnea kirjoista löydä ja tiedon tuska on ruttoakin pahempi koska se myrkyttää ihmiseltä kaiken onnen. Katso sen sijaan tuota pientä koiraa miten autuaan kylläisenä se makaa antaen auringon kuumasti paistaa kylkeään. Viisas joutilaisuus on ihmisen paras onni, ja jos pahansuovat moittivat minua ahneeksi, niin tietty varallisuus on suloisen laiskuuden välttämätön edellytys. On vain muistettava että ruumiin miellyttävään laiskuuteen on liityttävä myös hengen hedelmällinen laiskuus. Kaikki ponnistelu, niin ruumiin kuin hengen vaivaaminen, on vain omiaan kuluttamaan voimia ja suistamaan ihmisen...
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen.
Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat....
Kyseessä on varmaankin Seita Parkkolan nuortenromaani Usva. Romaanin päähenkilö on 13-vuotias tyttö, joka tutustuu tavaratalon "asukkaisiin".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353523
Kyseessä on Jooseppi Mustakallion runo Paimenen pyhä.
Runon voi lukea esimerkiksi digitoidusta teoksesta Valikoima runoja kansakoululapsille (s. 6)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144801/Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paimenen_pyh%C3%A4
Runo Paimenen pyhä on julkaistu muun muassa teoksissa Kustavi Grotenfel (toim.) : Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta (1899), Eero Salola (toim.) Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (useita painoksia) ja Iivo Härkönen: Kansakoulun runokirja (useita painoksia).
Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin
Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä:
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
Lainoja voi uusia internetissä sivulla www.helmet.fi. Siellä täytyy kirjautua Omat tiedot -sivulle etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja tunnusluku. Lainoja voi uusia myös soittamalla mihin tahansa avoinna olevaan kirjastoon. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Kirjastot.
Kysymykseen on aika mahdotonta vasta, sillä kuuluisuus on hyvin epämääräinen käsite. Riittääkö se, että ihminen olisi joskus kuullut henkilön nimen? Vai että hän tietää, mitä henkilö on tehnyt tai missä asemassa hän on ollut? Jos tarkoitetaan vielä koko maailmassa kuuluisinta, se vaatisi laajan tutkimuksen, jonka pitäisi kattaa maailman maat. Kaikkien aikojen kuuluisimman määrittely edellyttäisi vielä sitä, että asiaa olisi kartoitettu eri aikoina.
Jos presidenttejä ei lasketa mukaan, henkilö saattaisi olla joku muu poliitikko, urheilija, näyttelijä tai muusikko, koska heitä tunnetaan usein kotimaiden ulkopuolella. Charles Chaplinia on joskus ehdotettu tunnetuimmaksi yhdysvaltalaiseksi, mutta eipä hän taida olla enää niin tunnettu kuin...
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Kyseessä on Saarnimajan tarinoita -niminen kirja. Kirja Kyyti-kirjastojen luettelossa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.509999.
Kirjassa seurataan Ville Myyrän ja hänen mäyräystäviensä Pasin ja Taavin muuttoa Saarnimajaan ja heidän elämäänsä siellä.
Stocktonilta on suomennettu seuraavat teokset:
Hupaisa juttu (suom. Eero Alpi)
Länsi-Intian merisissejä (suom. O.A. Joutsen)
Perun kuninkaiden kulta-aarre (Adventures of Captain Horn)
Valitettavasti en löytänyt kaikista näistä teoksista suomentajaa tai alkuperäistä nimeä.
Lisäksi seuraavat sadut löytyvät suomeksi:
Griippi ja apulaiskaniikki (teoksessa Satumaailma. 10: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Kuningattaren museo (teoksessa Satumaailma. 8: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Rondainen kellot (teoksessa Satumaailma. 13: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Soveltuva seikka (teoksessa Satumaailma. 15: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175993885877
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
Tarkistin asian HSL.lta
Heidän mukaansa "Nivelbusseja ajetaan tavallisella linja-autojen D-ajokortilla, eli eri tarvitse niillä ajoon erillistä korttia."
Haitaribussia ei siis tulkita linja-autoksi ja perävaunuksi, vaikka se on noin 6m pidempi kuin normaali linja-auto.
(Varmaankaan DE kortti ei haittaa koskaan työn saamista.)
Ajokortti-info.fi sivuilta löytyy tarkempi listaus eri korteilla ajettavista ajoneuvoista.
Kuorma- ja Linja-auton kuljettajan tulee huolehtia myös ammattipätevyyden säilymisestä käymällä kertauskursseja joka 5 vuosi.
Saari on Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "joka puolelta veden ympäröimä (mannerta pienempi) maa-alue.":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saari
Tilastokeskuksen mukaan merialueiden suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner ja Kemiönsaari, ja sisävesien suurin on Soisalo:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html
Helsingin Sanomien artikkelissa (Suurimpien saarien selvitystyö vaati sinnikkyyttä, 9.6.2002) Tilastokeskuksen erikoissuunnittelija Kai Enkama on pohtinut saaren merkitystä tarkemmin, esim. sitä, kuinka luonnonmukainen saaren on oltava, tai onko esimerkiksi kanavan erottama maa-alue saari:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004058592.html
Saaren käsite ei...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, että sinilevä voi aiheuttaa mm. iho-oireita. Sivulla kerrotaan myös, että ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Eli voi olla, että ihottumaa ei tulekaan. Sivu löytyy alta:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit
