Tässä kirjoitusmerkein:
二零一四年九月八日
二零零九年五月八日
tai
2014年9月8日
2009年5月8日
Tiedot antoi:
Riikka Leskinen
Pedagoginen informaatikko
Helsingin kaupunki
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Keskustakirjasto Oodi
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Jaggery on Cambridge dictionary onlinessa lyhyesti kuvattu intialaiseksi kiinteäksi tummaksi sokeriksi, joka valmistetaan sokeriruo'osta ja taatelipalmupuun mahlasta (solid dark sugar made in India from sugar cane and the sap = the liquid that carries food inside a plant of date palm trees), https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/jaggery. Se on siis ruokosokeria.
Et-lehdessä on hyvä tietopaketti sokereista, https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ruokavalio/nain-eri-sokerit-er… ja organic health -sokerituotteista löytyy lisää tietoa, https://www.luomuruokatukku.fi/luomu-ruokosokeri/. Näyttäisi siltä, että...
Tällaisen äänikirjan löysin ekirjaston kautta, mutta sitä ei näytä olevan Vaara-kirjastossa, Railakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti / Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat/railakas-rahakirja-nain-hoidat…. Sijainti kirjastoissa löytyy alareunasta.
Verkkomateriaalia löytyy muutama lisää Makupalat.fi:stä hakusanalla rahankäyttö, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=rahank…. Osa materiaalista on kylläkin erityisesti nuorille suunnattu.
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Nimi Carmelita tulee nimestä Carmel. Nimi on alunperin heprealainen, ja se tarkoittaa puutarhaa.
Lähteet:
https://nameberry.com/babyname/Carmelita
https://www.thenamemeaning.com/carmelita/
Laulussa lauletaan rakkaudesta Belgradissa Balkanilla.
Eri käännöksissä yksityiskohdat on käännetty hieman eri tavalla.
Lähde: https://www.letssingit.com/milan-stankovi%C4%87-lyrics-ovo-je-balkan-english-qfkqzdd
Vieraskielisten laulujen sanoja voi helposti kääntää myös itse Google Kääntäjän avulla:
https://translate.google.com/
Toivelauluja-vihkosia julkaisi Musiikki-Fazer, ja niitä ilmestyi vuosina 1949-1983. 1970-luvun vihkoja ovat pääasiassa enää Kansalliskirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Joitakin 70-luvun lopun vihkoja on joissakin muissakin kirjastoissa. Voit halutessasi kysyä niitä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Tietoa Toivelauluvihkoista löytyy esim. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeen-sivustolta:
https://www.vahvike.fi/fi/kuvat/kuva/1480
Vihkosten sisältöä pääsee tutkimaan hakupalvelu Finnan kautta. Luettelossa on jonkin verran myös muita julkaisuja kuin tämän sarjan vihkoset. Alla linkki luetteloon:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND...
Hei!
Ohessa vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun lähettämääsi kysymykseen.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema Keräilijän opas 2020 antaa vuoden 1960 1 000 markan juhlarahan ( Suomen markka 100 vuotta) virheettömän ja leimakiiltoisen kolikon hinta-arvioksi 20 euroa ja kuluneen kolikon arvoksi 7 euroa.
Vuonna 1992 lyödyn 1 000 itsenäisyys 75 v. -juhlarahan arvoksi hyväkuntoisena ilmoitetaan 320 euroa.
Vuoden 1997 1 000 mk itsenäisyys 90 v. -juhlarahan hinnaksi 310 euroa.
Vuoden 1999 1 000 mk Jean Sibelius -juhlarahan arvo niin ikään 310 euroa.
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2020)
Olet aivan oikeassa. Nykypäivän älypuhelimiin on harvoin tarjolla kunnollista ohjekirjaa. Älypuhelimen toiminta perustuu nykyään erilaisiin sovelluksiin, jotka kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Älypuhelimen käytöstä on kuitenkin julkaistu kirjoja. Voisin suositella muutamaa suomenkielistä kirjaston kokoelmista löytyvää kirjaa. Kirjan nimeä klikkaamalla pääset selaamaan kirjan saatavuustietoja Kyyti-kirjastossa:
Sanikka, Ulla: "Seniorin älypuhelinopas" (Alma Talent, 2017)
"Android-kirja : älypuhelimen tai tablettitietokoneen käyttäjän opas" (Orage , 2016)
"iPhone-kirja : täydellinen opas" (Orage, 2015)
"Windows Phone kirja" (Orage, 2015)
Komiteanmietintöjä löytyy Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Myös luettelot komiteanmietinnöistä löytyvät Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa, aukioloajat löytyvät Eduskunnan kirjaston sivulta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Voisiko olla Erinin kappale Ei taida tietää tyttö, jossa on korkkarii, on leggarii, on glitterii, tekoripsii, irtohiuksii, juo kuoharii? Tai Kaija Koon Supernaiset, korkkarit kattoon... meikit naamoilta...me naurettiin laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa...? Haloo Helsingin Beibissä suudellaan punaista suuta. Ehkä lukijoillemme tulee mieleen osuvampia ehdotuksia?
Raviohjastajia on useissa suvuissa monessa sukupolvessa, mm. Allan Korpi ja pojat Heikki, Ilkka ja Pekka. Allan kuoli Wikipedian mukaan kotonaan, Mikko Kontio ("hevosmies") ja poika Jorma Kontio, hänen tyttärensä Anna-Julia esteratsastaja, Harri Koivunen isä ja Olli Koivunen poika, molemmat aktiivisia talleilla edelleen, Heikki Torvinen ja pojat Hannu ja Jukka, kaikki hekin vielä mukana, Tauno Tupamäki (luultavasti ei ole hänkään, koska lehtijutussa, jossa hänestä kerrotaan aika paljon, ei tällaiseen viitata, https://hevosurheilu.fi/ravit/raviuutiset/mies-joka-toteutti-kaarlo-par…), tämän poika Risto Tupamäki (kuoli tapaturmaisesti metsätöissä) ja hänen poikansa Antti Tupamäki, Markku Hietanen ja pojat Heikki Hietanen ja Hannu...
Pelkistäen laulussa lauletaan tytöstä, joka välittää vain pojista joilla on rahaa ja jotka antavat hänelle tavaroita. Hän on siis material girl eli "tavaratyttö".
Laulun vaiheista löytyy tietoa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Material_Girl
Myöhästymismaksun voi maksaa Maksa verkossa-linkin kautta kun olet palauttanut kirjan. Maksua kertyy 0,20€/laina/vrk. Omissa tiedoissasi näkyvä summa on tähän mennessä tullut maksukertymä. Jos palautat kirjan tänään, lopullinen summa on sama mikä tiedoissasi näkyy tällä hetkellä.
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin (20.7.2020) . Vastannut kollega toteaa, että sanoitus tosiaan vihjaa syrjähyppyyn alakerran Ramin kanssa. Laulussahan ei suoraan sanota kuka on apsen isä, mutta itsekin yhdyn siihen, että vihje on melko selvä.
Kyseinen sitaatti ei ole alunperin mistään E.B Whiten kirjoittamasta tai julkaisemasta teoksesta, vaan se on irrotettu sitaatti eräästä The New York Times -sanomalehdessä julkaistusta Whiten haastattelusta. Tästä johtuen mahdollista "virallista" suomennosta on vaikea löytää.
Tässä on linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan sitaatin alkuperää:
https://www.berfrois.com/2011/11/martha-white-on-e-b-white/
