Ohjelma Rauha on esitetty Ylellä 30.12.1984. RITVA-tietokannassa ohjelman kuvaus on: Komedia Aristofaneen näytelmän mukaan sotaan kyllästyneestä talonpojasta, joka noutaa taivaaseen teljetyn Rauhan takaisin ihmisten pariin. Ohjelman säveltäjä on Juhani Leskinen eli Juice. Se on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä.Lähde ja lisätiedotRITVA-tietokanta: Rauha https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22694495Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Varmaa vastausta en tähän löytänyt, mutta ehkä etsimäsi kirja on joku alla olevista. Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle (2007)Alex Bellos: Kiehtova matematiikka : seikkailu numeroiden ihmemaassa (2011)George Pólya: Ratkaisemisen taito : kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia (2014)Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet : matemaattisen ajattelun voima (2016)Simo Kivelä: Vaellusretkiä matematiikkaan (2017)Janne Hakkarainen: Tarinoita matematiikasta : alkuluvuista Elämän peliin (2019)Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (2019)Matti Lehtinen: Geometriaa ja geometriasta (2021)Ben Orlin: Muutos on ainoa vakio : differentaali- ja integraalilaskennan viisaus hullussa maailmassa (2022)Milo Beckman & M. Erazo:...
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Uudet tuulet" en löytänyt nuottia.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä...
Sipoon säätietoja noilta vuosilta ei ole saatavilla ainakaan verkossa. Lähin sääasema, jolta säätiedot ovat saatavilla, on Helsingin Kaisaniemi. Siellä korkeimmat lämpötilat olivat seuraavat:Kesäkuu 1944 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1944: 27,8*CElokuu 1944: 27,4*CKesäkuu 1945 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1945: 31,6*CElokuu 1945: 26,9*CTiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Voit yrittää kysyä Sipoon säästä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluista: Ilmastopalvelut ja mennyt sää - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen avoin data verkossa ladattuna: Säähavaintoarkisto - Päivätilastot - FMI Avoin dataTietoja avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Avoin data - Ilmatieteen laitos
Tässä muutama teos, jotka voisivat sopia sinulle:Vastuullinen sijoittajaHyrske, Anna et al.2020 Sijoita rahasi vastuullisestiKurittu, Kaisa2021 Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiinSilvola, Hanna ; Landau, Tiina2019 Rahastokirja vasta-alkajille ja niille jotka haluavat päästä sijoittamisessa helpollaMähkä, Merja2021 Rikastu rahastoilla Näin aloitat ja onnistutMähkä, Merja2025[Kirja on uudistettu painos teoksesta Rahastokirja vasta-alkajille]
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe
Fjodor Dostojevskista on suomeksi julkaistu Kaj Kauhasen suomentamana Henri Troyatin ranskaksi kirjoittama elämäkerta Dostojevski (alk. Dostoievsky)Suoraan suomeksi julkaistua elämäkertaa Dostojevskista ei Finna-tietokannasta löytynyt.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Kevään 1997 reaalin ylioppilastehtävät löytyvät teoksen Realis : uudistetun reaalikokeen opas (1997) liitteestä (s. 189-2007).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311243?sid=5117375382
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta...
Valitettavasti en muista kysymääsi tarinaa. Onneksi Gummeruksen Minun lukemistoni -sarja löytyy vielä Helmet kirjastojen kokoelmista. Voit varata kirjat lähikirjastoosi ja katsoa, löytyisikö muistamasi tarina niistä. Linkki Helmet hakutulokseen.Jos joku muistaa tarinan, voi kirjavinkit lisätä kommentteihin.
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Tässä joitakin ehdotuksia teoksista, jotka voisivat sopia kriteereihisi. Nämä kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista.Suzanna Holmqvist - Sverigeritten :100 dagar till häst genom Sverige från Hörby i Skåne till Jokkmokk i Lappland (2022). Teos kertoo kirjoittajan pitkästä vaelluksesta hevosensa Krumelurin kanssa Skånesta Lapin Jokimukkaan.Tomas Bannerhed - En vacker dag (2021). Kirjailija kulkee Mälarön luonnossa ja tekee havaintoja, joita hän kirjaa muistiin kauniilla proosalla. Teoksessa on myös Mattias Bäcklinin kuvitus.Erika Enequist & Lena Hedman - Fjäll : våra skönaste turer till fots och på skidor (2019). Kirjoittajat kertovat retkistään Ruotsin tuntureilla.Erling Kagge - Historien om Nordpolen : myter, äventyr och smältande is (...
Suomalaisen tautiperinnön taudeista Hervan tauti ja hydroletalusoireyhtymä johtavat sikiön menehtymiseen useimmiten jo raskausaikana. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntija, vaan vastaamme kysymyksiin tässä palvelussa oman ammattiosaamisemme puitteissa. Tarkempaa tietoa näistä taudeista saadakseen kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen. Lisätietoa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Suomalaisen tautiperinnön taudit. Suomalaisen tautiperinnön taudit - THL. Luettu 21.8.2025
Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta on todennut aiheesta seuraavasti Ruokaviraston sivuilla:"Muuttaessaan marjojen alkuperää ja myydessään ulkomaisia marjoja suomalaisena toimija syyllistyy esimerkiksi markkinointirikokseen tai terveysrikokseen. Myymällä markkinahinnaltaan halvempia ulkomaisia marjoja kotimaisina toimija saa myös merkittävää taloudellista hyötyä verrattuna oikein toimiviin kilpaileviin toimijoihin."Marjojen alkuperä pystytään tarvittaessa selvittämään isotooppitutkimuksella. Ruokavirasto.fi. Tuoreiden marjojen alkuperämaan väärentämistä selvitettiin tehovalvonnalla, 17.11.2022.
