Löysin Renault 5 valmistusvuosista ja myynnistä seuraavaa:Valmistusvuodet 1972-1996.Vuonna 1988 markkinoille tulivat TR- ja GTX-mallit.Tuonti Suomeen päättyi Renault Clion saapumiseen vuonna 1991.Lähteet:Renault 5 – AutoWikiRenault 5 – Wikipedia
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
Ainakin Octavia E. Butler ja N. K. Jemisin ovat afrofuturistiseen genreen kuuluvia kirjailijoita, joiden kirjoja on myös suomennettu.Butlerin Xenogenesis-trilogian osat Aamun koitto, Puolipäivän riitti ja Imago ovat saatavissa Keskikirjastojen kokoelmissa.N. K. Jemisinin Murtunut maailma -trilogian kaikki osat ovat Keskikirjastojen kokoelmissa,
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille.Kuvaston taiteilijaluettelo https://kuvasto.fi/taiteilijaluetteloKuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Tarkoitat ilmeisesti Laitakaupungin orkesterin levyttämää kappaletta "Hurraa", joka alkaa: "Tuut mun tielle". Laulun ovat säveltäneet Heidi Maria Paalanen, Kari Haapala ja Antti Paalanen. Sanoituksen ovat tehneet Heidi Maria Paalanen ja Kari Haapala.Laitakaupungin orkesteri: Hurraa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Y56SCYRUxDILaulun sanat löytyvät tältä sivulta:https://www.lyrics.com/lyrics/hurraa
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia.
Kysymäsi kirja on :TEKIJÄ Malmberg, IlkkaTEOS Seitsemän miestä / [tekstit] Ilkka Malmberg, [kuvitukset] Pekka VuoriJulkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin sanomat, 2005ULKOASU 237 sivua : kuvitettu ; 23 cmStandard no 9525557049 kovakantinenMuista samantyyppistä ei tule mieleen ainakaan heti. Ehkä muilla tämän sivun käyttäjille tulee mieleen:
Nyt en löydä hintatietoja juuri vuodelta 1977, mutta tässä se, mitä löysin.Renault 1219.900–26.400 € (1979)Eri malleissa mainitut hinnat:L hinta Suomessa 1970 n. 14 000 mkTL hinta Suomessa 1970 14 990 mkFord Granadan hinnasta löytyi seuraavaa:Granada 1.7 ja 2.8i - 65.360 ja 126.460 markkaaGranada Diesel - vuonna 1978 81480 markkaaLähteenä käytetty AutoWikiäRenault 12 – AutoWikiFord Granada (GU) – AutoWiki
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja...
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi
Passiiviselle tupakoinnille ei ole määriteltyä suojaetäisyyttä, mutta esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus suosittelee tupakointipaikan ja rakennusten välille vähintään 10 metrin väliä.Yleinen uskomus näyttäisi olevan, että jos tupakansavun pystyy haistamaan, tällöin altistuu samalla sen yli 7 000 myrkylliselle kemikaalille.Valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija Suomen ASH ry on kirjoittanut parveketupakoinnista ja sen haitoista. Heidän sivuiltaan löytyy myös neuvoja siitä, miten kuvailemasi tilanteen voisi saada ratkaistua. Ensimmäisenä suositellaan keskustelemaan tupakoitsijan kanssa tilanteesta. Jos tämä ei tuota tulosta, voidaan ottaa yhteyttä taloyhtiöön, ja miettiä yhteisiä...
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan
