Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Norjalaiselta Roy Jacobsenilta on suomennettu neljä romaania ja viides suomennos ilmestyy tänä keväänä.
Rajat (Grenser, suom. Arvi Tamminen, 2004), Ihmelapset (Vidunderbarn, suom. Päivi Kivelä, 2011), Näkymättömät (De osynlige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2022) ja Valkoinen meri (Hvitt hav, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2023). Vuoden 2024 keväällä ilmestyy Rigelin silmät (Rigels øyne, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Kolme viimeksi mainittua ovat Barrøy-sarjaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317602819316
https://snl.no/Roy_Jacobsen
Roy Jacobsenin teokset Lumme-kirjastoissa 1/2024
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Kuvausta vastaa hyvin Stephanie Calmensonin Arttu Alligaattori (kyseessä on kylläkin alligaattori, ei krokotiili), joka on Tammen kultainen kirja numero 174 vuodelta 1992. Sen on suomentanut Marjatta Kureniemi.
Vaikea tietää, mistä sanonta on saanut alkunsa. Kenties asiaa voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kieli- ja nimineuvontaan
Minulle tulee sanonnasta mieleen pakastekanat ja Tuomo Turuselle talvehtivat sorsat. Linkki Turusen blogiin
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Voisiko kyseessä olla Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, se on suomennettu 1995? Kirja on luokiteltu romaaniksi kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa. Sitä löytyy kirjastoissa, saatavuustiedot Finnassa.
Seppo Nissilän "Lauluja Lapista" nuottikokoelmassa on kappale "Kultamaa". Nuotti on Jyväskylän kaupungin pääkirjaston varastossa. Tein siihen sinulle varauksen, noutopaikkana pääkirjasto. Sinulle tulee viesti, kun varaus on noudettavissa (varausten noutohylly sijaitsee pääkirjaston 1. kerroksessa)
Hei!
Ajattelisin, että Nurmijärven museon henkilökunnalta voisi tiedustella asiaa tai saada heiltä tietoa, mistä asiaa voisi kysyä.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/yhteystiedot/
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Jyväskylään sijoittuvia jännityskirjoja on kirjoittanut useampikin kirjailija. Tunnetuin heistä on varmastikin Markku Ropponen ja hänen Kuhala-sarjansa. Muita Jyväskylästä kirjoittavia ovat mm. Pasi Lönn ja Juhani Kiiskinen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMarkku%20ropponen%20kuhala…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SPasi%20l%C3%B6nn__Ff%3Afac…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJuhani%20kiiskinen__Ff%3Af…
Viestin perusteella jokin lainoistasi on vähintään 28 vuorokautta myöhässä. Siksi uusiminen ei onnistu.
Helmet-kirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että lainausoikeuden menettää, jos
lainasi ovat yli 28 vuorokautta myöhässä
olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston aineistoa
velkasaldosi on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän
Lainausoikeuden saat takaisin, kun
palautat myöhässä olevan aineiston
korvaat kadonneen tai vahingoittuneen aineiston
maksat kertyneet maksut
Myöhässä olevan aineiston voi siis uusia ellei se ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, siitä ei ole varauksia tai se ei kuulu Bestseller- tai pokkarihylly-kokoelmaan. Tällä hetkellä velkasaldo ollessa 30,00€ tai enemmän ei...
Unkarin kielessä on 14 vokaalia: u, ú, o, ó, a, á, i, í, e, é, ü, ű, ö, ő.
Konsonantteja unkarin kielessä on 25: p, b, t, d, ty, gy, k, g, f, v, sz, z, s, zs, j (ly), h, c, dz, cs, dzs, l, r, m, n, ny.
László Keresztes: Unkarin kieli (SKS, 1974) s. 13, 19.
