Kirja on niin vasta ilmestynyt ruotsiksi, että tietoa sen suomennoksesta ei vielä näy missään. Ann-Helen Laestadiuksen aiempi romaani Varkaus (Stöld) on ilmestynyt S&S:n kustantamana, joten voit halutessasi kysyä sieltä, onko suomennoksesta vielä tietoa.
Yhteystiedot S&S: https://kustantamo.sets.fi/meista/
Kyseessä on varmaankin Tom Shadyacin ohjaama Patch Adams (1998). Elokuva on tosielämään perustuva ja kertoo mielenterveyspotilaasta, joka ryhtyy lääkäriksi. Siitä löytyy tuo mainitsemasi kohtaus, jossa Robin Williamsin esittämä päähenkilö seisoo jyrkänteen reunalla tuntien syyllisyyttä läheisensä naishenkilön kuolemasta ja on aikeissa hypätä, mutta lähelle laskeutuva perhonen saattaa hänet toisiin ajatuksiin.
Elokuvan DVD-versio löytyy Ratamo-kirjastoista, ja lisäksi täältä voit tarkistaa sen saatavuuden suoratoistopalveluista.
Helmet-kirjastoissa aineiston varaaminen ei maksa, mutta nouttamattomasta ja perumattomasta varauksesta tulee yhden euron maksu.
Varaamisessa on kyse juuri siitä, että saat haluamasi teoksen lähikirjastoosi lainattavaksi. Jos sinulla on korttisi liitetty pin-koodi, voit tehdä itse varauksen Helmetissä.
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen
https://helmet.finna.fi/Content/laina-ajat-ja-maksut
Hei,
kahvin piristävä vaikutus perustuu suurelta osin kahvin sisältämään kofeiiniin. Sitä ei sikurissa ole. Sikuri sisältää jonkin verran K- ja C-vitamiinia. Ainakin C-vitamiinilla on piristävä vaikutus.
Sikuria on perinteisesti käytetty Suomessa pitkään rohdos- ja lääkekasvina ja sillä uskotaan olevan monenlaisia terveyshyötyjä. Sikuriini sisältää mm. inuliinia, jota käytetään teollisuudessa makeutusaineena. Inuliinin liiallinen käyttö voi aiheuttaa vatsaongelmia.
Lähteet:
Puutarha.net : sikuri
https://puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/sikuri/
Kysy kirjastonhoitajalta : Mikä Suomen luonnossa sisältää kofeiinia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-suomen-luonnossa-sisaltaa-kofeiinia?language_content_entity=fi
Kysy...
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890...
Yleiset kirjastot hankkivat tarjolla olevan aineiston välittäjien kautta. Suomenkielistä aineistoa tarjoaa pääsääntöisesti kaksi välittäjää, Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/ ja Biblio, https://www.axiell.com/fi/ratkaisut/tuotteet/biblio-ax/ (osa Axiell Finland Oy:tä). Välittäjien rooli on siinä mielessä merkittävä, että ne hoitavat aineiston suojauksen, ja tarjoavat lainausalustan, jonka avulla asiakkaat voivat lainata ja varata teoksia.
Suomen yleiset kirjastot ovat siirtymässä kuntien yhteiseen e-kirjastoon kevään 2024 aikana. Aineistot hankitaan jatkossakin välittäjien kautta. Yhteinen e-kirjasto on jo kilpailuttanut aineiston välittäjät, suomenkielisen aineiston osalta välittäjäksi valittiin...
Mitta tarkoittaa kirjan selän korkeutta. Kirjastojen aineistorekistereihin on tapana merkitä kirjan ulkoisista tiedoista sivumäärä, selän korkeus sekä se, onko kirjassa kuvia tai ei. Jos kirjan syvyys on suurempi kuin selän korkeus, myös tämä syvyys merkitään kirjan tietoihin.
Esimerkiksi : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2565354 . Tiedot tarkoittavat, että kirjan korkeus on 17 cm ja sen syvyys on 20 cm.
Tiedot on tapana pyöristää, jos kirjan selän korkeudeksi on merkitty 17 cm, se tarkoittaa, että kirjan korkeus on yli 16 cm, mutta ei enempää kuin 17 cm.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä otanta runoista, joissa puhutaan kirjoista ja/tai lukemisesta.
Hannele Huovi: Kirjatanssi, Lukutoukat, Taikakirjat, Kohta osaan teoksessa Hiiri mittaa maailmaa
Hannele Huovi: Tarinapuu teoksessa Karvakorvan runopurkki
Jukka Itkonen: Sanamaa teoksessa Sanamaa
Nuotio, Eppu: Kirjavinkkari Kirjavainen teoksessa Matkalla tullaan suuremmiksi
Kaija Pispa: Lukin lukihäiriö teoksessa Kärpäslätkää
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi
Tiihonen, Ilpo: Biblio teoksessa Largo
Johanna Venho ja Marjo Nygård: Lukutoukka teoksessa Linnunmaitoa kainalokanoille
Kirjastoon liittyviä runoja on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin, tässä linkki vastaukseen: Etsin kirjasto-aiheisia ja/tai kirjastoon liittyviä runoja sekä lasten...
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Kyseessä on Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarja, jonka julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helmet-kirjastojen kokoelmista Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkeli löytyy Pasilan kirjavarastosta. Täydennysosia taas löytyy useaman Helmet-kirjaston kokelmista. Matrikkelin saatavuustilanteen Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa helmet.finna.fi-sivustolta.
Matrikkelia löytyy pääkaupunkiseudulta myös Kansalliskirjastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Saatavuustilanteen voi tarkistaa finna.fi-sivustolta.
Pepsi-Cola Company -niminen osakeyhtiö rekisteröitiin vuonna 1902. Kuitenkin apteekkari Caleb Bradham oli keksinyt ja nimennyt Pepsi-juoman vuonna 1898 ja myi sitä apteekissaan "Bradham Drug Company". Perustaminen lasketaan yleensä tästä vuodesta.
Nykyinen PepsiCo syntyi vuonna 1965, kun yhtiöt Pepsi-Cola ja Frito-Lay fuusioituivat.
Lähteet:
https://pepsibrattleboro.com/the-history-of-pepsi/
https://www.pepsico.com/who-we-are/about-pepsico
https://en.wikipedia.org/wiki/PepsiCo
https://en.wikipedia.org/wiki/Caleb_Bradham
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo Ikkuna kokoelmasta Jos suru savuaisi : Elokuun runot, ja muitakin (1968, Tammi).
Voit lukea runon myös teoksesta Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 399).
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=…
Runo Sinä tulit on Juha Mannerkorven kokoelmasta Ehtoollinen lasikellossa (1947. s.73). Voit lukea runon myös teoksesta Juha Mannerkorpi: Runot 1945 - 1954 (1980).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1482736?sid=4154548…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.3303?sid=4154548295
Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862...
