Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran lastenkirjassa Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974 ja useita lisäpainoksia) on tarina Harri Hampaattomasta. Googlettamalla kirjan nimellä löytyy kuva kirjan kannesta.
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti. Pehmeäkantisiakaan kirjoja ei enää ohjeisteta lajiteltavaksi paperinkeräykseen, koska niissä käytetty liima haittaa materiaalin uusiokäyttöä ja aiheuttaa laatuepäpuhtauksia tuotantoprosessissa.Kirja | Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kirja - HSY Kirja - Keski-Savon jätehuolto Kirjat – Jäte – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kirjat - Rosk'n Roll Kirja - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kirja - Salpakierto
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Spanielina Viktorian Englannissa, Suvi Aholan arvostelu Virginia Woolfin Runoilijan koirasta löytyy Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 1983 ilmestyneestä numerosta, sivulta 25.
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Voisikohan kyseessä olla Jerry B. Jenkinsin ja Tim LaHayen sarja Viimeisten päivien vaellus, jossa Raamatun antikristukseksi osoittautuva poliitikko nousee maailmanyhteisön ylivaltiaaksi?Viimeisten päivien vaellus
"Syksyn muistoja" -valssi sisältyy nuottiin Helenius, Kalevi: "Ka-Ta-Vi-Le : nykyhetken tanssimusiikkia. 1" ([Suomen harmonikansoittajain liitto], 1967). Laulu alkaa: "On tuo aika nyt tullut mieleeni mun". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Kalevi Helenius. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat.
Ohessa joitakin alueiden ja maiden historiaa koskevia kirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastoista:Itä-Eurooppa: Korpela Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle https://vaski.finna.fi/Record/vaski.345813?sid=5142159869&sid=5142159869Baltia: Alenius Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.367303?sid=5142162554Valko-Venäjä: Stenström Toni: Valko-Venäjä: vaiettu historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4278509?sid=5142185216Turkki: Alaranta Toni: Turkin historia : Atatürkista Erdoğaniin https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3918030?sid=5142169196Israel: Juusola Hannu: Israelin historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4369711?sid=5142181436Kaukasia: Lauren Anna-Lena: Vuorilla ei...
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe...
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
