Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Parhaimman kuntoluokituksen kolikoita löytyy hyvin harvoin, koska rahan pitäisi olla täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Vuoden 1901 Nikolai II 5 pennin kolikko on täysin virheettömänä (kuntoluokka 10) 130 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, ehkä patinoitunut) 5 euron arvoinen ja yleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen.Lähteet ja lisätietoaSuomen kolikot ja setelit n. 1400-2023: luettelo arviohintoineen (2023) https://finna.fi/Record/anders.1938176?sid=4783254173Numismaatikon keräilyopas (2018) https://finna.fi/Record/outi.2141493?sid=...
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Kuvauksesi mukaiset kehtolaulut löytyvät äänitteeltä "Sydänyön lauluja", joka on julkaistu lp-levynä vuonna 1980 (Lintu LINTULP180) ja cd-levynä vuonna 2008 (Lintu LINTUCD2008-1). Lp-levyn julkaisija on Lintu ja cd-levyn Esko Rahikainen, ei siis Love Records. Äänitteellä on eri esittäjiä."Kehtolaulu" alkaa: "Heijaa heijaa veikkaa nukkumaan". Sen on säveltänyt Pekka Ristola ja sanat ovat Larin-Kyöstin. Sen esittävät Pekka Ristola, Liisa Eskola ja Antero Hannula."Lapsentytön laulu" alkaa: "Aa lullaa Aatu saunan parvesta saatu". Sen on kansansävelmästä muokannut Esko Rahikainen ja sanoittanut Matti M. Ilkka. Laulun esittää Liisa Eskola.Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-...
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi?Kirjoissa Hengen jättiläiset (1960) ja Ihmiskunnan 100 suurinta (1994) on lyhyet artikkelit Edward Jenneristä. Hengen jättiläiset -kirjan artikkeli on kirjoitettu kaunokirjalliseen tyyliin, mutta kertoo vain yhdestä hetkestä Jennerin elämässä.
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Valitettavasti teosta ei löydy kuin suomeksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Search/Versions?id=diana.109581&search=versions. Tekijän muita teoksia löytyy kirjastoista englanniksi. Linkki Finna hakutulokseen
Löysin Kirjastot.fi tilastoista Yleisten kirjastojen lainaajat, joita oli 1 787 621. Kirjastokortteja lienee ainakin sama määrä, tosin jollakulla voi olla sekä yleisen kirjaston, että tieteellisen kirjaston kortti tai monen yleisen kirjastokimpan kortteja. Linkki Tilastoon
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Meidän vauva kirjan runo "Silmä silmä nenä suu, se on vauva kukas muu" on Sirpa Taskisen. Linkki Kirjastot.fi vastaukseen 2016Lorusta on muitakin versioita, jotka ovat enemmänkin suulliseen perinteeseen pohjaavia. esim. "Silmä, silmä, nenä suuposki, poski ja leukaluu,Käsi, käsi, massu ja napajalka, jalka ja varpahat!Silmä, silmä, nenä ja suu-sinuun äiti/isä rakastuu!(silitellään samallalorunmukaisia kohtia)" Linkki Leikkisti sivustolletai "Silmä, silmä, nenä, suu. Poski, poski, otsaluu. Silmä, silmä, nenä, suu. Vatsa, vatsa, napa, kuu!" Linkki koulutus elämään materiaaleihin
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Aulikki Oksasen sanoittama Toni Edelmannin sävellys "Vilukukka" löytyy kokoelmalta Luhangan kylälaulukirja (Luhangan kunta, 2009) säestettynä sekakuorosovituksena. Lainattavissa on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Niistä voi tehdä kaukovarauspyynnön.
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilassa voit sakannata paperikuvia digitaaliseen muotoon ja tallentaa ne omalle muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Tilan ja laitteiden käyttö on maksutonta.Varaa tila käyttöösi kirjaston tilavarauspalvelusta. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja pin-koodin. Tarvittaessa voit varata myös opastuksen. Tee alustava varaus vähintään 5 päivää etukäteen. Saat erillisen vahvistuksen, kun olemme käsitelleet varauksen. Varaa opastusaika kirjaston tilavarauspalvelusta. Lisätietoja kirjaston editointi- ja digitointilasta löydät Vanamo-verkkokirjastosta.
Kuvaus sopisi hyvin Barbro Lindgrenin kirjaan Kesä kaupungissa (Weilin+Göös, 1967). Kirjan ensimmäisessä tarinassa "Pellen käärmeenpoikanen" viisivuotiaalla Pellellä on tulitikkurasiassa omien sanojensa mukaan pieni käärmeenpoikanen. Toinen poika, Mattias, keskustelee asiasta Pellen kanssa ja pian pienen pojan mielikuvitus tekee tepposet. Käärmeestä paisuu isompi ja isompi, lopulta kirjan kuvituksen mukaan aivan lohikäärmeen näköinen otus.
Sigmund Z. Engel on mietteen takana. Kokonaisuudessaan sitaatti kuuluu: Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
