Sairaanhoito-oppilaitosten opiskelijavalinnoissa 1960-luvulla selvitettiin hakijoiden soveltuvuutta alalle. Hakijoita pisteytettiin koulumenestyksen, psykologisen testin, haastattelun sekä opettajien havainnoinnin perusteella. Kirjassa Sairaanhoitajattaria Auran rannalta (1993) kerrotaan tarkemmin opiskelijavalinnasta sivuilla 132-133.1960-luvulla opintonsa aloittaneet muistelevat pääsykokeita Sairaanhoitajia Suomen Turusta -kirjassa (2013) sivulla 62: "Valintaprosessia pidettiin mielenkiintoisena teoreettisine ja käytännön testeineen. Opiskelija kävi valintatilaisuudessa läpi useita kohteita, joissa hänen soveltuvuuttaan alalle mitattiin. Oli esimerkiksi matkalaukun pakkaamista ja kirjallisuuden valintaa annetusta kirjatarjonnasta....
Koskenniemen runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. 26.6.2018 vastattiin runon ja laulun synnystä:"Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931: Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi." Linkki vastaukseen. Runo löytyy monessa muodossa eri kirjastojen kokoelmista. Linkki Vaski kirjastoon.Netistä runon sanat löytyvät esim. Vanamon varjot blogista. Linkki sivulle. Myös YouTubessa on laulusta versioita.
Postin mukaan vanhat 1. ja 2. luokan ikimerkit ovat samanarvoisia kuin nykyinen kotimaan ikimerkki, joka on tällä hetkellä (23.6.2026) arvoltaan 3 €. Postin antama arvo tarkoittaa sitä, että merkit käyvät arvostaan postimaksuksi.Jos taas mietitään merkin keräilyarvoa tai nimellishintaa, on kysymys hieman monisyisempi: Filatelia-sivuston mukaan kaikki postimerkit on luetteloitu, mutta hinnat ovat kauppiaiden myyntihintoja. Keräilijöiden maksamat käytännön hinnat ovat yleensä noin 30–50 % luettelohinnoista, mutta asiaan vaikuttavat paitsi kysyntä ja tarjonta myös esimerkiksi myytävän postimerkin kunto. Suomalaisia merkkejä käsitteleviä luetteloita ovat LAPE ja NORMA, joita löytyy myös useista eri kirjastoista.Edellä mainitut seikat huomioon...
Kirjastohakemiston tietojen mukaan Uudenmaan kirjastoissa ei ole tarjoilla kaitafilmin digitointia: Kaitafilmin digitointi – Kirjastohakemisto – Kirjastohakemisto Helsingin Malmin kirjastossa on ennen ollut 8 mm kaitafilmin digitointimahdollisuus, mutta tällä hetkellä kyseisen digitointitilan varauskalenteri on kiinni: Tilavarauspalvelu Sivuilla kerrotaan, että "VHS-kasettien ja MiniDV-kasettien digitointi ei ole valitettavasti tällä hetkellä käytössä laitteen rikkoutumisen vuoksi." Sivulla ei ole mainintaa kaitafilmien skannerin toiminnasta, joten Malmin kirjastosta voi varmistaa, että olisiko kaitafilmin skannaus kuitenkin mahdollista. Malmin kirjaston yhteystiedot löytyvät Helmet-kirjastojen verkkosivuilta: Kirjastot ja aukioloajat...
Voisikohan kyseessä olla Laura Fitinghoffin romaani Hallatunturin lapset? Se on ilmestynyt alunperin ruotsiksi vuonna 1907 ja ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1911. Kirjasta on otettu useita painoksia, ja vuoden 1952 painos ilmestyi Nuorten toivekirjaston kymmenentenä kirjana. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kirjasta tällainen kuvaus: "Nälkävuonna 1860 seitsemän sisarusta jäävät orvoiksi Ruotsin Norrlannissa Hallatunturilla: äiti kuolee raskaan työtaakan ja nälän johdosta, isä oli kuollut jo aiemmin kaatamansa puun alle; hän oli alkanut juopotella katovuosina ja tullut heikoksi ja kömpelöksi. 13-vuotiaan Ante-pojan johdolla lapset lähtevät vaeltamaan etelää kohti paremman elämän toivossa. Vaihtoehtoina olisivat...
Sisä-Suomen suurjärvi käsitti Muinais-Päijänteen ja Muinais-Saimaan ja niitä pohjoisessa yhdistävät vesistöt. Suurjärvi syntyi, kun jääkauden jälkeen muodostuneet vesialueet yhdistyivät toisiinsa maankohoamisen myötä n. 5100 eaa. Suurjärvivaihe kesti mahdollisesti vain muutamia satoja vuosia. Maankohoamisen jatkuessa järvialtaat kallistuivat ja yhteys niiden välillä katkesi. Maankohoaminen johtuu siitä, että jääkauden aikana jää painoi maankuorta. Jään sulaessa paino väheni ja maa alkoi nousta vähitellen. Vääjäämättömän maankohoamisen vuoksi suurjärvi ei voinut säilyä nykyaikaan asti.Lähteet: Sisä-Suomen suurjärvi – WikipediaJantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86 (...
Tällainen runo sisältyy Mia Bernerin kirjaan "PS : merkintöjä suruvuodelta" (Tammi, 1986). Saarikoski on kirjoittanut runon alun perin ruotsiksi ja sen on suomentanut Kaj Westerberg. Ruotsinkielinen runo alkaa: "Hjärtat den ensammaste av alla varelser" (s. 457). Suomenkielinen runo alkaa: "Sydän kaikista olennoista yksinäisin" (s. 349). Suomenkielinen runo on julkaistu myös "Suomen kuvalehden" vuoden 1986 numerossa 36 sivulla 46.
UP-lehdet 2011-2023 ovat luettavissa täällä: Lehtiarkisto | Ulkopolitiikka.fiEduskunnan kirjastossa on luettavissa numerotvsk. 1(1961)-60(2023)ei ilmestynyt 1969-1971 ; 1972 ilm. vain nro 1Lisänumerot: Kosovo-erikoisnumero 1999Ulkopolitiikka | Eduskunnan kirjasto | Eduskunnan kirjasto @ FinnaEduskunnan kirjasto on kaikille avoin ja suurin osa palveluista on maksuttomia.Eduskunnan kirjastoAurorankatu 600100 HelsinkiTavoitat asiakaspalvelun myös numerosta 09 432 3423 tai sähköpostilla kirjasto.lainaus@eduskunta.fi
Ensimmäinen vaikuttaisi olevan E. T. A. Hoffmannin novelli Nukuttaja, mutta kyseisessä novellissa ei ole Aino-tematiikkaa. Novelli sisältyy kokoelmaan Yökappaleita (2011). Toinen kysytty kirja on Miina Supisen Mantelimaa.Linkit:Kirjasampo: Nukuttaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufa1edb78-e145-4b38-8b2d-7e4e2ec40c9bKirjasampo: Mantelimaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4207103
Kysyin apua kollegoiltakin ja kokosimme alla olevan listan. Toivottavasti näistä löytyy mielenkiintoista luettavaa. Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä, Jane / Punaiset osat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Nelson%25252C%252BMaggieOlivia Laingin tuotanto https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=olivia+laing&type=AllFields Annie Ernaux´n tuotanto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176026068457Vidgis Hjort: Perintötekijät, Onko äiti kuollut, Toisto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au37f56bcb-f56f-4e6e-bb94-b6e3ee91864bSara Stridsberg:...
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle....
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Valitettavasti en saanut runoa selville. Löysin kyllä muita hääparille osoitettuja runoja. Esim. https://www.selmastories.se/artikel/dikter-om-karlek-for-brollop/ ja https://www.brollopsdagar.se/dikter/
Kyseessä on Theodor Seuss Geiselin eli Dr.Seussin runomuotoinen kuvakirja vuodelta 1990.Teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audab71be9-4f6d-4135-ac7a-5b9d30aac315https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au52d3defa-50fa-4b7c-93f5-a1994e2e70ffhttps://finna.fi/Record/eepos.2796505?sid=5377898464
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Kyse lienee suusta suuhun kulkevasta rallatuksesta. Kirjaston tietokannoista tai aineistoista sitä en löytynyt, mutta saamani vihjeen mukaan sitä kannattaisi etsiä/kysellä Vauva.fi-sivustolta tai Suomi24-palstalta.
Sana kaksinen tarkoittaa kielteisessä merkityksessä kehuttava, hyvä tai häävi. Sanonta siis tarkoittaa, ettei asia näytä hyvältä. Alkuperää sanonnalle ei löytynyt. Voi olla, että se ei ole varsinainen sanonta, joka olisi jostain lainattu, vaan vain yksi tapa sanoa, ettei asia ei näytä menevän hyvin.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: kaksinen https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaksinen?searchMode=all
Haluamiasi kirjoja on melko hankala löytää.Yritin käyttää Amazonin äänikirjahakua ja WorCatin hakua. Löysin muutamia ehdokkaita, mutta Bookbeatissa niitä ei ollut englanniksi.Maggie Hartley löyti Amazonista. Linkki hakutulokseen ja Casey Watson WorldCatista. Linkki hakutulokseen. Näistäkään en tiedä, kuinka paljon niissä kerrotaan lasten ja heidän vanhempiensa taustoista.
