Kirja on Markus Zusakin Kirjavaras.Kirja kertoo 9-vuotiaasta Lieselistä toisen maailmansodan Saksassa. Liesel varastaa kirjan natsien kirjaroviosta ja myöhemmin perhe piilottaa juutalaisen miehen kellariinsa ja Liesel ystävystyy tämän kanssa.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Suosituksia sarjakuvatyyppisistä kirjoista: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaCopeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksiLazar, Ralph: Maanantai : rosvojen luola (Megamylläkkä-sarjan aloitusosa)Pichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike: Maailman hauskin -sarjaReynolds, Aaron: Rex Dexter ja älyttömän kuolleet eläimet (sarjan aloitusosa)Rodkey, Geoff: Tapperin kaksoset -sarjaSuosituksia etsivä- ja seikkailukirjoista:Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus (Apassit-sarjan aloitusosa)Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarjaHorst, Jørn Lier: Operaatio Myrskypilvi (Etsiväkaksikko-sarjan aloitusosa)Nurmi, Maarit: Aarteen jäljillä (Etsiväkaverit-sarjan aloitusosa)Paretskoi, Jyri:...
Kirsi Kunnaksen runo "Äksyn päivä" alkaa muistamallasi säkeellä. Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja myös kirjaan "Aikamme lukukirja. 2, Oppilaan kirja" (WSOY, 1969).
ISO 14067:2018 Kasvihuonekaasut : tuotteiden hiilijalanjälki : hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet -standardi löytyy ainoastaan Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä ei saa lainaan, vaan se on tarkasteltavissa kirjaston tiloissa.Finna.fi: https://finna.fi/Record/helka.9934141598806253?sid=4917849879
Kollega arveli että runo voisi olla jokin muunnelma Hanhiemon loruistakin löytyvästä kansanlorusta missä eukko asuu kengässä lapsineen ja toisinaan hiiri ”Hiirulaisen hieno maja, oli vanha kenkäraja”, mutta tarkistin nämä ja ne menevät aika eri tavalla, yhdistävää vain kengässä asuminen ja asukkaiden suuri määrä. Välitin viestisi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Kevyttä ja hyväntuulista fantasiaa 2.-luokkalaiselle on erityisesti Camilla Brinckin suosittu Musse & Helium -sarja, jossa hiirisisarukset seikkailevat. Mussen ja Heliumin seikkailut pursuavat lämminhenkistä jännitystä, huumoria ja fantasiaa. Camilla Brinckin lastenromaanit on suunnattu 5-10-vuotiaille, mutta viihdyttävät koko perhettä. Tarinoiden lähtökohtana on tilanne, jossa hiirisisarukset Musse ja Helium asuvat Camillan luona tavallisina lemmikkeinä, kunnes eräänä päivänä seinään avautuu salaperäinen hiiren mentävä kolo. Uteliaat ja toimeliaat sisarukset lähtevät tutkimaan ovea ja tempautuvat salattuun satumaailmaan, missä heidän on ratkottava kuninkaallinen tehtävä. Salaperäinen kolo aloittaa viisiosaisen seikkailusarjan, jossa...
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
Eilispäivän maailmaa on tosiaan Vaski-kirjastoissa enää vain yksi nide, joka sekin on kiertänyt lainassa jo 111 kertaa, ja saatavuus antikvariaateissa on heikkoa, jopa olematonta. Uuteen painokseen ja käännökseen liittyvästä kiinnostuksesta kannattaa viestittää suoraan kustantamolle, sillä mahdollisten ostajien intressit todennäköisesti painavat lainauslaitoksen tarpeita enemmän kustannuspäätöstä tehdessä. Mikäli teoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet, voi teoksen uudesta painoksesta tai käännöksestä yrittää vinkkailla myös muille kustantamoille.Gummeruksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://gummerus.fi/pages/me-olemme-gummerus#Hallinto
Venäjän tsaarinaikainen arvojärjestys on hieman vaikeasti hahmotettava, ja suomennoksissa on käytetty aatelisten puhuttelutavoista hieman toisistaan poikkeavia tapoja, ks. esim. Anna Levenbergin pro gradu -työ Uusi käännös, miksi sitä tarvitaan? Puškinin Kapteenin tytär ja sen neljä suomennosta, s. 58 ->.Ваше Сиятельность näyttäisi olevan kreivien ja ruhtinaiden puhuttelumuoto, ja ainakin vanhoissa sanomalehdissä kreivejä puhutellaan usein muodossa "teidän ylhäisyytenne". Ilmaisua Ваша Светлость on käytetty ruhtinaista (esimerkiksi Volkonski ja Menšikov), mutta se on lähdeaineistossa harvinainen enkä löydä sille ihan yksiselitteistä suomennosta - pääsääntöisesti ruhtinaitakin tunnutaan puhuttelevan nimityksellä "teidän ylhäisyytenne"....
Tämä onkin mielenkiintoinen. Sormuksen tunnus muistuttaa hieman Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen miekallista huuhkajatunnusta, mutta se otettiin käyttöön vasta 1993. Sormuksesta erottuu hopean pitoisuusleima 813H (tietoja leimoista leimat.fi -sivustolla), mutta muut leimat ovat liian kuluneita tunnistettaviksi. Finna.fi -palvelussa voi selailla suomalaisten museoiden kokoelmissa olevia sormuksia, mutta aivan vastaavaa en aineistosta tunnistanut. Sormus saattaisi merkintöjen puolesta olla jonkinlainen sota-aikainen asevelisormus tai vaikkapa luokkasormus. Sormukseen kaiverrettu lyhenne T.Y.L.V.A. ei löydy vanhoista puolustuslaitoksen lyhenneluetteloista. Talvi- ja jatkosodan asevelimerkkiteoksista ei myöskään tällaista...
Tässä 16.1. kirjoitettu vastaus samanaiheiseen kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-1952-syntynytta-elossa-1?language_content_entity=fiEsimerkin mukaan 1945 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 78-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 70 490.
Kyseessä on Mika Soinin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Thomas (2009). Voit lukea lisää elokuvasta Elonetistä.Mika Soinin Thomas ElonetissäElokuvasta on tehty dvd-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista, myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.https://helle.finna.fi/Record/helle.659530?sid=4917764103
Kyseessä on todennäköisesti Clare Macintoshin Panttivanki. Päähenkilö Mina on lentoemäntänä ensimmäisellä suoralla lennolla Lontoosta Sydneyhin. Mina saa viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone saavu koskaan määränpäähänsä. Hän saa Minan tottelemaan uhkaamalla tämän tytärtä.https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/panttivanki/
Suomeksi puhutaan esilehdistä.Lähteet:Book Printing Lingo: What are Endsheets? | Formax PrintingTekstuaalitieteet:esilehti – Tieteen termipankkiNäin kirja syntyy | Otavan Kirjapaino
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Emu elää luonnonvaraisena vain Australiassa. Niitä tavataan lähes koko mantereella, mutta itärannikolla ja mantereen keskiosissa emuja on vähemmän. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee emut elinvoimaiseksi. Liiton mukaan täysikasvuisten emujen kanta on noin 630 000 – 725 000.https://animaldiversity.org/accounts/Dromaius_novaehollandiae/https://www.iucnredlist.org/species/22678117/131902466
Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Se ja sen tiedot löytyvät Kansallisgallerian kokoelmasivulta. Linkki sivulle.Outi Heiskasen taidekirjoista Kersti löytyy ainakin Sara Hildenin taidemuseon vuonna 2005 näyttelyn yhteydessä julkaisemasta kirjasta Outi Heiskanen (ISBN 952-5591-01-8).
J. A. Hollo on suomentanut tämän L. P. Hartelyn teoksen Sananviejä (1955) ensimmäisen virkkeen näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin."
