Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on...
Työväen arkistosta löytyy monisivuinen kokoelma hautamuistomerkkien paljastusuutisia.
Sivulla 44 on uutinen 24.5.1945, jossa hautamuistomerkin tekijäksi mainitaan Kuusankosken graniitti oy " joka tässä pyydetään kohteliaimmin oikaisemaan, koska ennakkouutisessa oli valmistajasta virheellinen maininta." Artikkelikooste
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää...
Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti…
Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän.
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Kysymykseen on vastannut Eläinmuseon intendentti Voitto Haukisalmi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä 2.2.2013. Lyhyesti ilmaistuna: Jäniksellä on pitkät korvat, jotta se kuulisi paremmin lähestyvän pedon ja ehtisi ajoissa pakenemaan.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.2.2013
Kyseessä on venäläisen Eduard Uspenskin (1937-2018) lastenkirja Takuumiehet (Garantijnye čelovečki). Kirja ilmestyi suomeksi Martti Anhavan suomentamana vuonna 1978. Kirjan toinen painos ilmestyi vuonna 2001, jolloin kansi oli tuo kuvailemasi turkoosipohjainen. Takuumiehet sisältyy myös teokseen Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä (1992).
Kuvauksen Takuumiehistä voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta. Alla olevista linkeistä löydät myös kuvat kirjan kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1161652
https://www.bookcrossing.com/journal/4866945
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat.
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Palaan asiaan, jos/kun saan Ranskata vastauksen
Muita asiakkaita kehotetaan kertomaan, mikäli parempaa tietoa löytyy.
Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &...
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi.
