Hei!
Asiakkaan näkymästä Helmet.fi:ssä ei pääse tarkistamaan kirjojen lainausmääriä. Kirjastossa voidaan tarkistaa yksittäisen kirjan lainausmäärä, mutta tietyn kirjan kokonaislainamäärää emme voi kirjastossakaan suorilta sanoa.
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvien ötökkää. Näistä sivusta voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://hyonteismaailma.fi/
Kirjastossa on myös lukuisia hyönteisoppaita, joiden avulla tunnistaminen voisi onnistua.
Lisäksi tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -palvelussa voi vertailla kuntia keskenään tai suhteessa koko Suomen lukuihin. Palvelu esittää keskeiset avainluvut kaikista Suomen kunnista taulukkomuodossa ja kuvioina.
Muuramen taajama-aste on 87.1. (2020)
Lähde: Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Munira Mirza on 43-vuotias pakistanilaistaustainen sosiologian tohtori ja konservatiivinen brittipoliitikko, joka työskenteli viimeksi pääministeri Boris Johnsonin poliittisena neuvonantajana (2019 - 2022). Hän erosi tehtävästään 3.2.2022, koska oli tyytymätön Johnsonin levittämään valheeseen labour-johtajasta Keir Starmerista.
Ennen neuvonantajaksi ryhtymistään Mirza oli korkeassa asemassa Lontoon koulutuksesta ja kulttuurista vastaavana pormestarina. Vuodesta 2020 häntä on kaavailtu myös Lontoon pääpormestariksi.
Vuosina 2005 - 2007 hän työskenteli konservatiivisessa ajatushautomossa Policy Exchangessa, jossa hän otti kantaa moniin kulttuuriin kysymyksiin ja oli mm. maahanmuuttokriittinen.
Mirza on tukenut...
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti Dion Boucicaultin näytelmää London Assurance (1841) ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://uniarts.finna.fi/
https://www.dramacorner.fi/fi
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.britannica.com/topic/London-Assurance
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan.
Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Voisiko kaipaamasi kirja olla Walt Disneyn ihmeellinen maailma "Läheltä ja kaukaa"?
Kirjassa ei löydy Tarzania, mutta tarina "Sveitsiläinen Robinsonin perhe" sisältää haaksirikkoutuneen laivan ja puuhun rakennetun talon. Kirjan seuraava kertomus on
"Bambi.
TEOS Läheltä ja kaukaa / valokuvat ja piirrokset valmistanut Walt Disneyn studio
Julkaisutiedot Helsinki : Sanoma Osakeyhtiö, cop. 1969
ULKOASU 256 sivua : kuvitettu
Kirjan ulkoasun näet internetistä, kirjaa voit kysyä kotikirjastostasi ja sen kaukopalvelusta.
Tunnusluvun vaihtaminen onnistuu kirjaston asiakaspalvelutiskillä.
Jos kortin vastuuhenkilö tulee vaihtamaan pin-koodia, katsomme tiskillä häneltä kuvalliset henkilöllisyystodistuksen.
Jos poika tulee yksi, pyydämme häneltä kelakorttia (kuvaton käy).
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'...
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
