Tässä joitakin vinkkejä.
Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas-sarja
Anu Joenpolvi: Rantakylä-sarja
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Tuija Lehtinen: Sumulaakson kartano -sarja
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori
Essi Paju: Koskenniska-sarja
Pirjo Tuominen: Rosa Örn -sarja, Viena Honka -sarja
Amanda Vaara: Majatalo Villa Venla -sarja
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo...
Näitä nimityksiä on monta ja eivät ole samoja kaikkialla. Ne ovat yleensä alliteratiivisia ja viittaavat asiakkaan tiettyyn käyttäytymiseen. Esimerkkejä eri nimityksistä löytyy näiltä sivuilta - 5 Kinds of Irritating Customers and How to Deal with Them Appropriately | Fivestars Insights ja The 6 most annoying customers (customerexperienceinsight.com. Kuvauksen perusteella voisi sanoa esimerkiksi "High-maintenance Harry", joka on sellainen joka aina vaatii lisäpalvelua ja haluaa että asiat tehdään hänen mielensä mukaan.
Nykyään monet käyttävät yleisesti nimeä "Karen" kuvaamaan hankalia asiakkaita, mutta tätäkin käytetään eniten asiakkaista, jotka näyttävät ja käyttäytyvät tietyllä tavalla. Enemmän tietoa tästä...
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Jazzrytmit-verkkolehden kirjoituksessa mainitaan rumpali Matti Oilingin (1942-2009) soittaneen 1960-luvulla Ruotsissa The Telstars -yhtyeessä sekä Jerry Williamsin yhtyeessä, mutta jutusta ei käy ilmi tapahtuiko tämä juuri vuonna 1963.
Ruotsin Haaparannassa perustettiin 1960-luvun alussa rautalankayhtye Soundcasters (myöhemmin Tonics). Kokoonpanoon kuului ruotsalaisten ohella torniolainen kitaristi Jake Voutilainen.
Muita mahdollisia rajanylittäjämuusikkoja voi etsiä Ruotsin pophistorian hakuteoksesta Stora popboken : svensk rock & pop 1954-1969 (ISBN 9197189448). Sitä on saatavissa Vaski-kirjastosta.
Ehkäpä myös joku palstaa seuraavista saattaisi tietää lisää.
Lähteet:
Artikkeli Matti Oilingista Jazzrytmit-verkkolehdessä
Tonics-...
Valitettavasti kirjaston paikannimikirjoista ei löytynyt tietoa kylän nimestä, ei myöskään verkosta löytyvästä Paikannimikirjasta, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta voi kysyä, onko asiaa tutkittu.
Aivan ensimmäiseksi aihepiiristä mieleen tulee saksalaisen Patrick Süskindin Parfyymi, mutta hänhän ei ole ranskalainen, vaikka murhia teoksesta löytyy. Yritin tutkia Honoré de Balzacin Kunniallisen miehen tarinan juonta ja siinä on hajuvesikauppias, petosta ja petetty mies. Voisikohan se olla etsimänne teos?
Hajuvesiaiheisia romaaneja on muitakin, löytyisikö näistä etsimänne?
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon...
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja.
Sarja on Psychobitches. Sitä on esitetty Ylellä samalla nimellä vuosina 2015-2017.
Linkit:
IMDb Psychobitches: https://www.imdb.com/title/tt2889186/
Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-2155089
RITVA-tietokanta: https://rtva.kavi.fi/program/search/seriesSearch/?search=psychobitches&…
"Rakkaus itseen" lienee käytetyin positiivisuutta tavoitteleva itserakkauden korvike:
"Rakkaus itseen on kaiken lähtökohta. Uskon siihen, että sisäinen maailma heijastuu ulospäin. Mitä enemmän arvostat, kunnioitat ja rakastat itseäsi, sitä enemmän se vaikuttaa kaikkeen."
(Meeri Koutaniemi & Ann-Mari Leinonen, Rakkaus)
"Rakkaus itseen on yhtä alkuperäistä kuin rakkaus toiseen."
(Eeva Määttänen, Rakkauspakkaus : rakkauden olemuksesta)
1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Voit kirjoittaa esimerkiksi Googlen hakupalkkiin sanan haamukirjoittaja. Tällä asiasanalla löytyy muutamia yrityksiä, jotka tarjoavat haamukirjoittajan palveluksia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, milloin yrityksen sivut ovat viimeksi päivitetty.
Haamukirjoittajan palkkaaminen riippuu myös siitä, millaista tekstiä haluat. Osa yrityksistä näyttää tarjoavan lähinnä kaupallisia tekstejä.
Erilaisista kirjoittajaryhmistä voi varmasti myös kysellä apua ja vinkkejä.
Kyllä on monta maata, joissa kiroilu on jossain määrin laitonta. Kiroiluun liittyviä lakeja löytyy eniten konservatiivisista maista tai paikoista joissa uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Esimerkiksi Yhdistyneet Arabiemiirikunnat kieltävät kiroilun kokonaan ja kiroileminen voi tuoda mukanaan vuoden vankilassa ja suuret sakot.
Muista maista on tullut uutisia että myös julkkikset ovat saaneet sakkoja kiroilusta. Artisteja jotka menevät esiintymään Saint Christopherin ja Nevisin federaatioon varoitetaan etukäteen olla kiroilematta lavalla, sillä räppärit DMX ja 50 Cent ovat aiemmin saanet sakkoja ja jopa pidätetty esityksen jälkeen.
Myös Venäjällä astui voimaan uusi laki vuonna 2014 jonka perusteella kiroilu taiteessa, kuten esimerkiksi...
"Mutta me nostamme purppuravaatteen / taistoon mi työläiset kutsua voi."
Näin lauletaan tuntemattoman kääntäjän suomenkielisessä versiossa Varšavjankasta, joka oli alun perin 1800-luvun lopulla tehty puolalainen vallankumouslaulu. Puolankielisessä versiossa purppuraa ei mainita lipun tai vaatteen värissä vaan sillä viitataan työläisten veren purppuraiseen väriin, kun he laativat kostoa riistäjille:
I w krwi zatopmy nadgniłe trony,
Spurpurowione we krwi ludowej!
Ha!… zemsta straszna dzisiejszym katom,
Co wysysają życie z milionów!…
Purppuran voi siis tulkita viittaavan vereen ja sitä kautta aatteen punaan. Toisaalta purppura (tai violetti) on monella tavoin symbolinen väri, vaikkei sitä usein vasemmistolaiseksi...
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Toisen uhrin henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, mutta hänen läheisille on ilmoitettu löydöstä. Tammikuussa ilmestynyt Yle Uutisten artikkeli kertoo näistä kahdesta löydöstä sekä muista kohteista jotka merkittiin mahdollisina paikkoina ruumiiden löytämiselle - Merenpohjassa Turun Airistolla saattaa olla useita ruumiita – KRP valmistelee nyt tutkimuksia | Yle Uutiset. Löytäneen vainajan katoamista ei ole yhdistetty Härmäläiseen tai mihinkään muuhun rikokseen. Poliisi kertoi että henkilö on kadonnut jo vuonna 1979, 15 vuotta ennen Ilpo Härmäläisen murhaa.
Ajoneuvojen katsastukseen liittyvää tietoa saa katsastustoimipaikoista ja Traficomilta. Jos kysymyksessä tarkoitetaan jälkitarkastusta, sen voi Traficomin mukaan tehdä missä tahansa katsastustoimipaikassa.
