Kirjastoalan työpaikkoja voi seurata Kirjastot.fi:n avoimet työpaikat -osasta, https://www.kirjastot.fi/koulutus-ja-tyopaikat/avoimet-tyopaikat. Sinne on tullut nyt tammikuun aikana 17 ilmoitusta koko Suomen alueelta. Niitä kannattaa katsella säännöllisesti, niin saat muodostettua käsityksen asiasta. Tampereella on useita eri kirjastoja, kaupunginkirjaston lisäksi yliopistokirjasto sekä erikoiskirjastoja. Tampereen kaupungin rekrytointia voi seurata Tampereen kaupungin sivulla, https://www.tampere.fi/tyo-ja-yrittaminen/meille-toihin/avoimet-tyopaik… tai Kuntarekryssä, https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&type=53258&organisation=31580&….
Voit tutkia työllistymistä alalla Työvoimabarometrissä, https...
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Tilly Bagshawe on julkaissut viime vuosina teoksia ainoastaan omalla nimellään ja myös tänä vuonna näyttää olevan tulossa teos The Secret Keepers. Vaikuttaisi siis, että uusia Sidney Sheldon -teoksia ei ole tulossa. Viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt The Phoenix.Lisätietoa:Tilly Bagshawen sivusto: https://www.tillybagshawe.com/Fantastic Fiction -sivustolta löytyy listat Tilly Bagshawen teoksista aikajärjestyksessä: https://www.fantasticfiction.com/b/tilly-bagshawe/
Kyseessä on Joyce Strangerin kirjasarja Nuori eläinlääkäri, jossa seurataan - Herriotin hengessä - nuoren eläinlääkäri Timothy Yorken elämää.
Sarjassa on viisi osaa, jotka ilmestyivät suomeksi Gummeruksen kustantamina: Täpärä pelastus 1982 (Vet on call), Kovaa työtä ja kommelluksia 1982 (Double trouble), Onnenpotku 1983 (Vet riding high), Timin tallissa tapahtuu 1983 (No more horses: vet in a muddle) ja Timin pelastuspartio 1984 (Dial V.E.T.).
Kirjastojen kokoelmista aineistoa poistetaan mm. sen kuluneisuuden, sisällön vanhentuneisuuden tai vähäisten lainamäärien vuoksi. Osa poistoista siirretään Helmet-kirjastojen yhteisiin varastoihin Pasilaan ja Tikkurilaan. Kuopion varastokirjasto on myös yksi viimeisten kappaleiden sijoituspaikka.
Jos aineisto on säännöllisesti vaikka vain yhdellä ja samalla asiakkaalla lainassa, niin ei ole mitään perusteita poistaa sitä. Tällaisia tapauksiahan on paljon. Aineiston katsotaan silloin olevan kiinnostava ja riittävän hyväkuntoinen. Muussa tapauksessa se olisi mitä ilmeisimmin palautunut. Palutettunakaan aineisto ei välttämättä joutuisi heti poistetuksi, koska sen hyvät lainausluvut antaisivat olettaa, että sille olisi edelleenkin kysyntää....
Kyseessä ovat viimeiset rivit Kyllikki Villan runosta, joka alkaa riveillä "Aamukävelyn onni: / pilvipouta, joutomaa...".
Etsimäsi säe kuuluu: "Oi lapsuus, joutomaa / vanhuus, pilvipouta"
Runo on Kyllikki Villan kokoelmasta Koipitoipilas (2009, s. 109)
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Valitettavasti emme kirjastossa tunne sosiaalisen median maailmaa tarpeeksi hyvin ja termi vaikuttaa oudolta. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
