Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Johanna Järviluoman kirjoittamaa opinnäytetyötä "Päiväkotikiusaaminen" voi pyytää kaukolainaksi Oulun Yliopiston kirjastosta. Käy tekemässä kaukolainatilaus lähimmässä kirjastossasi, kirjasto tilaa sen sinulle Oulusta.
Aiheesta on pääkaupunkiseudulla saatavissa mm. seuraava kirja: Terhi Laitinen,
Kiusaaminen päiväkodissa, Helsingin yliopisto, 1996; sijainti: Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden tiedekuntakirjasto.
Päiväkotikiusaamisesta on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat saatavissa Suomen tieteellisistä kirjastoista eri puolilta Suomea. Näiden kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmän kirjastosi Tietopalvelusta.
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Suomen opetushallitus on koonnut sivustolleen kaksikielisyystutkimuksia: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,25679,25681
Birminghamin yliopistolla on laaja kaksikielisyystietokanta: http://www.edu.bham.ac.uk/bilingualism/database/dbase.htm
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy hakusanalla kaksikielisyys runsaasti viitteitä. Valtaosa kirjoista käsittelee muita kieliä kuin kieliparia suomi-englanti, mutta niiden tietoja voi ehkä soveltaa. En tiedä missä kysyjän lähikirjasto on, mutta sieltä voi kysyä pääsyä ko. tietokantaan, joka ei ole vapaasti Internetissä. Valikoima hakutuloksesta:
Riikka Ketonen: Early bilingual lexical development : a study of three Finnish-English bilingual children. Pro gradu –...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kansallisbibliografia Fennica ( http://fennica.csc.fi/ ) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY 2003) mukaan klassikko on "klassisen kauden teos tai kirjailija; pysyväarvoinen, yleisesti tunnustettu; kirjallisuuden parhaimmistoon kuuluva, vakiintuneen aseman saavuttanut; ns. kuolematon teos tai kirjailija".
Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru (Girl with a pearl earring) on julkaistu vuonna 1999 (suomennos 2001). Vaikka se on erittäin hieno teos, se ei ole vielä klassikko, koska se on julkaistu näinkin vähän aikaa sitten eikä ole saavuttanut vielä pysyvää, vakiintunutta asemaa kirjallisuuden kentällä. Tuleva klassikko teos voi olla.
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy useitakin vastauksia Anni Polvaa koskeviin kysymyksiin. Löydät ne osoitteesta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp kirjoittamalla Etsi arkistosta -kohtaan Anni Polva. Polvan kuolemasta kerrotaan mm. sivulla http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri/arkisto.shtml?2003/07/178050 .
Pojan nimi oli Juhana, ja häntä esitti Ilmari Saarelainen.
Katso http://www.geocities.com/japenet2000/arvostelut/tankkitayteen.htm
http://www.nyt.fi/juttusivu.asp?path=1;466;521;85024;376541;377382 .
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
