Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä...
Aihetta käsitellään tuoreessa artikkelisssa Lakimies-lehdessä. Lakimies 2006, nro 2, sivu 191-215, 333-334
Lehti löytyy mm. Pasilan kirjastosta.
Helmet tietokannasta löytyy myös seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
Tepora, Jarno: Factoring. Liikemiesten kustannus. 1994;
Tutkielmia yrityksen otto- ja antolainauksesta : syventävät opinnot 1984 / toim. Heikki Halila ; toimitustyössä apuna: Janne Holopainen, Jyrki Jauhiainen, Ilkka Syrjänen
Kirjat voi varata osoitteessa: www.helmet.fi
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Voit etsiä historia-aiheisia DVD- tai CD-rom-levyjä HelMet-aineistoluettelosta www.helmet.fi kirjoittamalla aihehakuun historia ja rajaamalla aineistotyypin dvd- tai cd-rom-levyihin. Ohje haun rajaamiseen löytyy HelMetin linkistä Ohjeita.
Mainitsemasi teos on kenties ollut Helsinki Median julkaisema Historia cd-rom, suomenkielinen multimediamatka historian kiehtovaan maailmaan vuodelta 1999.
Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1920-1996 Satu on annettu nimeksi 5 miehelle . Nimipalvelun mukaan vuosina 1906-11.9.2006 syntyneillä 26 389 naisella Satu on ollut jokin etunimistä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Kehitysvammaisten itsetuntoon ja elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta löytyy melko hyvin Suomen kehitysvammaliiton kirjastosta. Kehitysvammaliiton internet-sivuilta www.kehitysvammaliitto.fi pääsee aineistohakuun. Haulla löytyy sekä kirjoja että raportteja ja opinnäytetöitä.
Esimerkiksi:
Stakesin raportti: Rakas rämä elämä: vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku (1994)
Ahponen, Helena: Vammaisen nuoren aikuistuminen (2001)
Kansaneläkelaitos: Elämänhallintaa etsimässä (1996)
Numminen, Heli: Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa (1998)
Valtasaari, Leena: Aikuisen kehitysvammaisen itsetunnon tukeminen (1989)
Myös ruotsinkielisiä raportteja ja englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy jonkun verran.
Mikäli et...
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Rahapaja Monetan mukaan Lahden MM-hiihtojen juhlarahan nimellisarvo on 25 markkaa eli vähän yli 4 euroa:
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/suomalaiset_juhlarahat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Molemmista nimistä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Jere: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cfc8… sekä Valtteri: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e8bd…. Arkistosta voi hakea vastauksia esim. hakusanalla etunimet. Kirjastosta voi lainata etunimiä käsitteleviä kirjoja.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Eila on alkuperältään norjalainen Eili tai anglosaksiset Eileen, Aileen, Eily, jotka pohjautuvat nimiin Helene, Evelyn.
Helene puolestaan on kreikan loistava, säteilevä.
Ruotsalaisen tulkinnan mukaan Eila voisi olla muunnos Helgastakin, joka muinaisskandinaviassa tarkoitti pyhää, varottavaa.
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Kyseessä on enemmän rukous kuin runo. Se löytyy ainakin Ben Alexin kirjoittamasta elämäkerrasta Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä. Luvussa Sisäinen elämä Alex sanoo, että Kierkegaardin elämä oli yhtä pitkää rukousta. Rukous on ainut kieli, joka paljastaa ihmisen todellisen identiteetin. Sivulla 69 on muutama muukin rukous.
Teos on saatavilla esimerkiksi Lappeenrannan kirjastosta.
Internetistä löytyy melko huonosti suomalaista musiikkia miditiedostoina. Häämusiikkia en valitettavasti onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin joitakin linkkejä kysymistäsi aiheista.
Useita satoja vanhoja virsiä (sanat + sävel-miditiedostona)
http://www.h-y.fi/sv/svindex.html
Suomalaista midikaraokea:
http://koti.mbnet.fi/karaoke/
Muita karaoke-sivuja:
http://gamma.nic.fi/~raimom/karaoke/linkit.html
http://www.niehs.nih.gov/kids/music.htm
http://www.midikaraoke.com/
Selaa myös Kotisataman deitin linkit (sis. linkkejä mm. äänitiedostoihin)
http://deitti.kotisatama.net/suomi/link.php?pag=5&cat=evr
