Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Seuraavissa kirjoissa on valokuvia Joensuusta:
Vanhaa ja uutta Joensuuta / teksti: Heikki Tarma. 1998.
Kirja on valokuvallinen Joensuun historia, johon on saatu käyttöön Hämläisen suvun laaja valokuvakokoelma. Kirjassa on keskitytty 1950-lukuun, kaikki suvun valokuvat ovat Pohjois-Karjalan museon hallussa.
Henrik Lilius: Joensuu 1848-1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita : kuvaosa. 1984.
Kirjassa on valokuvia ja piirroksia Joensuun vanhoista puurakennuksista ja katunäkymistä. Kirjan tekstiosa on erillisenä kirjana.
Perinnealbumi : Pohjois-Karjala 1. 1982.
Kirjassa on paljon valokuvia Joensuusta eri elämänaloilta 1900-luvun alkupuolelta.
Kirjoja saa kaukolainaksi, jos omassa kirjastossasi ei näitä ole.
Pohjois-Karjalan museon...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Lapsen kasvusta ja kehityksestä on kirjoitettu valtavasti. Tutkimustietoa saat esim. yliopistotietokanta Lindan kautta (http://finna.fi Kirjoita ruutuun lasten kehitys, valitse hakutyypiksi asiasana. Tuloksena on yli 1600 viitettä, mutta voit lajitella tuloksen näyttämään uusimmat ensin. Uusimpien joukossa ovat esim.
-Lapsuus: erityinen elämänvaihe / Marika Vilen… [et al.] (2006)
-Berk, Laura E., Child development (2006)
-Viittala, Kaisu, Lasten yhteinen varhaiskasvatus erityisestä moninaisuuteen (2006)
Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta löytyy myös hyvä sivusto Lapsi kasvaa ja kehittyy, jossa käydään läpi lapsen kehitystä vastasyntyneestä 13-vuotiaaksi. Jokaisen ikävuoden esittelyn jälkeen on luettelo lähteistä.
http://jkk.mll.fi/...
Reijo Mäen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti ja hänen kirjojaan on myyty Suomessa yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta. Seuraavassa listassa ne ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Enkelipölyä 1985, Moukanpeli 1986, Satakieli lauloi yöllä 1987, Marraskuu on musta hauta 1988, Sukkanauhakäärme 1989, Jäätynyt enkeli 1990, Kuoleman kapellimestari, 1991, Liian kaunis tyttö 1992, Kaidan tien kulkijat 1992, Rahan kääntöpiiri 1994, Kruunun vasikka 1994, Enkelit kanssasi 1995, Tatuoitu taivas 1996, Pimeyden tango 1997, Pahan suudelma 1998, Keltainen leski 1999, Mullan maku 2000, Aito turkki 2001, Kolmastoista yö 2001, Tukholman keikka 2002, Pitkä lounas 2002, Black Jack 2003, Huhtikuun tytöt 2004 ja Nuoruustango 2005.
Huhtikuun tytöt,...
Olet ilmeisesti käyttänyt Frank-monihakua. Hakuehtosi ovat oikein mutta olet ilmeisesti käyttänyt Internet Explorer-internet-selainta, joka ei jaksa suorittaa kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia.
Rajataksesi hakuasi tarkemmaksi voit käyttää popmusiikki-asiasanaa.
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison...
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Voit hakea aiheeseesi sopivaa kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi. Kun valitset hakutavan sanahaku, voit yhdistää useampia hakusanoja, esim. jumalakäsitykset nuoret. Näin löytyy teos Kurki, Leena: Käsitykseni Jumalasta- Mi idea sobre Dios- tutkimus suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten lukiolaisten jumalakuvasta. Hakusanoilla jumalakäsitykset lapset löytyy pari teosta, Lapsen sielun maisema, toim. Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi Hilska, sekä Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Edelleen sanahakua käyttäen hakusanoilla jumala mielikuvat löytyy teos Hyrck, Matti: Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin valossa ja saman tekijän väitöskirja Mielen kuvat...
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta....
Kerroit jo löytäneesi tietoa mm. samanaikaisopetuksesta. Tätä termiä näytetään käytetyn asiasanana myös teoksissa tai artikkeleissa, jotka käsittelevät kahden opettajan luokkia. Onkohan kyse samasta asiasta? Tässä joitakin viitteitä. Toivottavasti niissä on sinulle uutta tietoa.
- Tulusto, Riitta Kaksi opea mahtuu samaan luokkaan (Opettaja 1986 : 35, s. 8-9)
- Leino, Leila Matematiikan opetuksen kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa (Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. B, Teoriaa ja käytäntöä ; 56, s. 99-111, 1991)
- Lauttamus, Ulla Matematiikan samanaikaisopetus ammatillisessa oppilaitoksessa = Simultaneous teaching in vocational school mathematics / Ulla Lauttamus, Pekka Kupari, Leila Leino (...
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
WSOY:ltä ilmoitettiin, että "(T)ällä hetkellä näyttää siltä, että vähäisestä menekistä johtuen WSOY ei ikävä kyllä jatka Korppikartanon salat -sarjan julkaisemista".
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
Annastiina on yhdistelmä etunimista Anna ja Stiina (Kristiina). Annan nimipivä on 9.12 ja Kristiinan 24.7. Annastiinan nimipäivää voi viettää siis joko 9.12 tai 24.7 tai vaikka kumpanakin päivänä, jos niin haluaa. Annan päivä
tuntuisi luontevimmalta päivältä.
