Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Henrik Tikkasen romaanissa "Unohdettu sotilas" (1974) ei sotamies Vihtori Käppärä ymmärrä poistua vartiopaikaltaan jatkosodan lopussa. Hän jatkaa yhden miehen sotaansa vuosikymmenet, ja vaikka hänet lopulta löydetään, ei häntä saada palaamaan ihmisten ilmoille.
Muita mahdollisia teoksia emme ole löytäneet. Humoristisia sotaromaaneita ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan lisäksi Jaakko Sahimaa, Juhani Peltonen, Topi Törmä ja Simo Hämäläinen, mutta heidän teoksissaan ei tietääksemme esiinny mainitunlaisia sotamiehiä.
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
Apu ongelmaasi voisi löytyä, Suomen sukututkimusseurasta, http://www.genealogia.fi/
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietokanta (HisKi) ja tästä pystyy saamaan tietoa eri kuntien kirkonkirjoista. http://www.genealogia.fi/hiskitalkoot/
Yhteystiedot
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelimet
– toimisto 010 387 7900 -- toimisto vastaa puhelimeen klo 10.00-15.00.
– kirjasto 010 387 7901
– toiminnanjohtaja 010 387 7902
Sähköposti seura@genealogia.fi
Kirjaston sähköposti: kirjasto@genealogia.fi
Kansallisarkisto voisi olla toinen ratkaisu kun haluat löytää tietoa sukusi historiasta. Täältä voi tietoa etsiä mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman...
Valitettavasti en ole löytänyt lauluun nuotteja. Etsin useammasta kirjastotietokannasta, mutta tuloksetta.
Laulu tosin löytyy äänitteenä cd:ltä Merja Laaksonen: "Hetken juhla" ja sitä on saatavana pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=laaksonen+and+h%E4%E4laulu&Sub… .
Nuottia vaan ei tahdo löytyä mistään, ei edes kansallisdiskografia Violastakaan.
Näyttäisi, että sitä ei ole saatavana kirjastoista. Musiikkiliikkeistä kannattaisi vielä tiedustella.
Terje on vanha pohjoismainen, erityisesti Norjassa käytössä oleva nimi. Se on yhdistelmä Tor-jumalannimestä ja keihästä tarkoittavasta sanasta teir. Virossa Terje on naisennimi, luultavasti peräisin viljanjyvää tarkoittavasta sanasta tera (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja).
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 128 Terje-nimistä, 49 miestä ja 79 naista:
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Tismalleen samaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db3…
Yleishyödyllistä Brasilia-tietoutta tarjoaa Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia
Finpron sivuilta löytyy tietoja muun muassa Brasilian taloudesta ja infrastruktuurista:
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North…
Kysyjän ideoimalle runo-dvd:lle voisi olla kysyntää myös muissa käyttäjäryhmissä, mutta, vammaiskirjaston työntekijänä, vastaan erityisryhmien tarpeita silmällä pitäen. Jäljessä olevissa ohjeissa olen huomioinut selkokielen ohjeistuksia.
Runojen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota runon pituuteen (mielellään melko lyhyitä runoja) ja kielelliseen ymmärrettävyyteen. Runon ”tapahtumat” saisivat olla tuttuja, arkisia tai yleisesti tunnettuja, kielikuvat konkreettisia. Runot voivat olla kuitenkin monenlaisia: leikillisiä, humoristisia, vakavia.
Puhunnassa / lausunnassa on hyvä huomata: ei liian nopeatempoista lausuntaa, artikuloinnin tulee olla selkeätä ja kuuluvaa. Muutoin ääntä ja äänen väriä voi ja tuleekin varioida, jotta kuulijan...
Runo on nimeltään Vaiheet ja se löytyy Hessen teoksesta Lasihelmipeli. Alkuteoksessa runon nimi on Stufen, joka tarkoittaa suomeksi portaita tai askelmia
Jakobiitit olivat Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille. Jakobiittien ajamaa asiaa kutsuttiin jakobitismiksi. Sana juontuu vuonna 1688 syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n eli Skotlannin Jaakko VII:n latinankielisestä nimestä Jacobus.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät ainakin seuraavat Skotlannin historiaa ja jakobiitteja käsittelevät teokset (hakusanat "Skotlanti", "jakobiitit"):
Daniel Szechi, 1715: the great Jacobite Rebellion (Yale University Press, 2006)
Evelyn Lord, The Stuart's Secret Army: English Jacobites, 1689-1752 (Pearson Longman New York, 2004)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HELKA-tietokannasta...
Huulten lihakset ovat tarpeen puheen tuottamiseen. Yhdessä kielen, hampaiden ja nielun kanssa ne muodostavat ymmärrettäviä sanoja äänistä, joita syntyy ilman virratessa kurkkupäässä olevan ääniraon läpi. Ylähuulivako (Philtrum, la) luo edellytykset suuremmalle määrälle huuliliikkeitä. Tämä taas lisää mahdollisuuksia sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään.
Olen etsinyt kotimaiset artikkeli- ja kirjatietokannat enkä ole löytänyt mitään. Katsoin myös Iiris Kalliolan kirjan Kun kirppu puree sinua (1998). Juhani Itämiehen kirjassa Pistämätön hyttyskirja (2007) annetaan myrkyttömiä ohjeita otsikon ”Näin vähennät hyttysten määrää pihapiirissä”
alla. Otsiko ”Kuivuus vähentää hyttysten määrää” alla todetaan, että esim. kesähyttysten munat voivat talvehtia parikin vuotta odottamassa otollisia olosuhteita
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi...
Italiankielisten oopperoiden suomenkielisiä librettoja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta pääkirjaston musiikkiosastolta. Ainakin seuraaviin mainitsemiisi oopperoihin löytyy meiltä suomennos:
* La Traviata
* Il Trovatore
* Helmenkalastajat
* Rigoletto
* Otello
* Macbeth
* Una Furtiva Lagrima (oopperasta Lemmenjuoma)
Rossinin Guglielmo Tell -oopperaan meiltä löytyy englanninkielinen libretto oopperan cd:n mukana.
Gomesin Salvator Rosa osoittautui hieman hankalammaksi tapaukseksi. Kokonaista librettoa en onnistunut löytämään, ainoastaan nuottikokoelmia, joilta saattaisi joitakin aarioita löytyä. Niistäkin suurin osa oli alkuperäiskielellä. Lisähakuja voidaan tästä tehdä aarian nimellä tarvittaessa.
