Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Oletan, että kappaleet ohjelmaan valitsee ohjelman tekijätiimi. Myös katsojat voivat esittää toiveita suosikkiartisteistaan ja -biiseistään. YLEn 'Tartu mikkiin'-ohjelman internet-sivulta voit myös suoraan kysyä asiaa, kohdasta 'Palaute', jossa voit esittää omat musiikkitoivomuksesikin. Internet-sivulta löytyy myös kohta 'Kysy Samilta', jossa voit esittää kysymyksiä ohjelman juontajalle Sami Hintsaselle.
Linkki ohjelman internet-sivulle: http://ohjelmat.yle.fi/tartumikkiin/etusivu
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Juvan suomennos on ilmestynyt kokoelmassa Sata runoa (1916). Kyseistä teosta löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta sen voi Helmetin kautta varata.
Korppi on tallennettu myös Wikiaineistoihin: http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen...
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski saa esiin myös tekijän mukaisen listan, jos tulosjoukko on alle 500. Esimerkkihakuna annan seuraavan:
valitse tekijä-valikosta luokka ja kirjoita 84.2 (=aikuisten romaanit)
valitse aineistolajiksi valikosta äänikirjaCD
valitse kieleksi suomi
valitse kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus
valitse julkaisuvuosien väli 2000-2009
valitse kirjastoksi Turku ja paina hae
Tällä haulla saa alle 500 äänikirjaa ja voitte laittaa ne tekijän mukaiseen järjestykseen sivun ylälaidassa olevasta kohdasta Järjestys valitsemalla Sijainti. Kannattaa myös valita siitä vierestä Luettelomuoto, joka on tulostukseen sopiva.
Valitettavasti tälläkin haulla tulee eri Vaski-kirjastojen erilaisten...
Kirjallisuushakuja voi tehdä itse Web-origon kautta, kun hakee esim. vapaasanahaulla "adhd" saa tulokseksi yhteensä 36 eri nimekettä. Aineistohaku löytyy Mikkelin kirjaston sivuilta.Kysymyksestä ei suoraan selviä minkäikäisestä lapsesta on kyse. Kysy kirjastonhoitaja vastauksissa ei anneta pitkiä kirjalistoja. Tässä muutama esimerkki aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisää voi etsiä kirjastojen luokista 38.55 ja 59.55.
- Aro: Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa
- Cleve: Kaaoksesta kohti eheyttä
- Greene: Tulistuva lapsi
- Lillqvist : Arjen eväät
- Barton: Perhekoulun käsikirja
Hyviä linkkejä löytyy sivulta www.hyvis.fi. Siellä voi hakea sanalla "adhd"
Useissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista saada veloituksetta näyttelytila käyttöönsä.
Listan näyttelytiloista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx
Voit ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja täyttää näyttelytilahakemuksen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lomakkeet/
Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Tunnetuimpia Karjala-aiheisia kirjoja lienevät Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) romaanit. Tietysti myös sotakirjallisuudesta löytyy hyvin paljon Karjalaan sijoittuvia kirjoja.
Tässä lisäksi joitakin Karjala-aiheisia kirjoja, joukossa sekä suomalaista että karjalaistakin kirjallisuutta:
Timonen, Antti: Me karjalaiset
Jaakkola, Nikolai: Pirttijärven rantamilla
Araviita, Pertti: Minun Karjalani - ja muita tarinoita
Seppä, Tauno: Kannaksella syntynyt : "no sanotoa nuonikkäsie jot..."
Kielkakkaraa : Karjalan heimon kaskuja
Panteleimon: Iloitse Karjalan maa
Lauttamus, Niilo: Kannaksen lapsia
Parland, Oscar: Lumottu tie
Mäntylä, Kyllikki: Laatokan ajaja : valitut karjalaisnovellit
Seppänen, Unto: Iloisten ukkojen kylä : kuvaus Kannaksen...
Hei! Juha Tapion laulu Kaksi puuta löytyy nuottikokoelmasta Suomi pop 2009 (sanat, melodia, sointumerkit), jota Jyväskylän kaupunginkirjastollakin on useita kappaleita. Juha Tapiolta ei ole julkaistu omaa nuottikirjaa, mutta yksittäisiä kappaleita löytyy erilaisista nuottikokoelmista. Niitä voi hakea joko kirjoittamalla laulun nimi hakusivun ( http://www.aaltokirjastot.fi/ ) nimeke-kenttään tai kirjoittamalla artistin nimi tekijäkenttään muodossa sukunimi, etunimi. Laulu Kaksi puuta on Juha Tapion levyllä Suurenmoinen elämä (p2008).
Molemmista nimistä on kerrottu jo aiemmin tässä palvelussa. Ne löytää kirjoittamalla arkistohakuun sanat 'niina etunimet' tai 'maarit etunimet'.
Tässä kuitenkin vielä tietoa nimistä.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se...
Tässä muutamia internet-linkkejä, joista voit kysellä soluasuntoja. Jos olet opiskelija, erityisesti kaksi ensimmäistä osoitetta voivat auttaa. (Kannattaa yrittää kysellä, vaikka et opiskelija olisikaan.)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö: http://www.hoas.fi/
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: http://www.soa.fi/
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, sivulta 'Asuminen': http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=317
Nuorisoasuntoliitto ry: http://www.nal.fi/fi/etusivu/
Asuntohelppi: http://www.asuntohelppi.fi/index.html
Useimmat painetut suomalaiset sanakirjat eivät tunne termiä monikulttuurisuus, koska kyseessä on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta monikulttuurisen vastakohtana voidaan nähdä yhtenäiskulttuuri.
Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi täyttää tämän määritelmän ehdot eli toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan vaan sanaa voidaan käyttää...
Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä.
En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo...
