HelMetistä kun katson, niin suomenkielisiä äänkirjoja on enemmän kuin muunkielisiä, mutta jos tarkoitat e-äänikirjoja, niin siihen en osaa sanoa muuta kuin tarjonnan puutteen.
Toistaiseksi meillä ei vielä ole kirjastojakeluun sopimuksia äänikirjakustantajien kanssa MP3 formaatissa tuotetuista äänikirjoista. Kannatta seurata kirjaston uutisia, sillä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan.
E-kirja kokoelmissa on vain englanninkielisiä äänikirjoja sekä MP3 että WMA formaatissa, koska meillä on jakelusopimus ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Elisa-kirja on kuluttajille suunnattu palvelu eivätkä kirjastot sopimusteknisistä syistä voi hankkia aineistoa kuluttajapalveluista.
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Englannin ja muun -kieliset kirjat saat näkyviin Vantaan, Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-hausta, http://www.helmet.fi valitsemalla "Tarkennettu haku" ja avautuvasta lomakkeesta valitsemalla alasvetovalikosta aineistoksi Kirja, kokoelmaksi voit valita esim. Aikuisten kokoelman ja kielivalikosta englanti. Hakua voi rajata ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet. Jos haluaa käyttää jotain hakusanaa jonkin aiheen mukaan voi käyttää ns. asiasanoja, joita löytää sivulta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Loyda_tietoa. Ilman hakusanaa voi listata kaikki kirjat merkitsemällä hakuruutuun *. Hakua voi tuloslistalla rajata vielä esim. kaunokirjoihin, tietokirjoihin jne.
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Tässä vielä joitakin vinkkejä kirjoista, joissa käsitellään mm. yksinäisyyttä.
Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde
Pihtari : rakkausromaani / Elias Kalmisto
Mahdollisuuksien piiri : romaani / Jari Ehrnrooth
Perhoskerääjä : romaani / Joel Haahtela
Manner : esitys ystävyydestä, yksinäisyydestä ja kaipauksesta / näyttämösovitus Seija Holma (näytelmä siis)
Ero / Annamari Marttinen
Kung Po / Anu Silfverberg
Aallonmurtaja / Jussi Wahlgren
Vedenaliset / Maria Peura
Pesula / Hannele Huovi
HelMet-kirjastojen ensimmäinen muistutus myöhässä olevasta aineistosta lähetetään 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Se tulee sähköpostiosoitteeseen, jos sellainen on ilmoitettu kirjastolle. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee postitse. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, ja se tulee aina postitse.
Hei!
Symboliikka tarkoittaa sisällyksen ja merkitysten tutkimusta tai kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen tunnustuksien tutkimusta.
(Sivistyssanakirja: nykysuomen opas. WS 2002)
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten...
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
