Kirja Ryttylän työväenyhdistys ry 70-vuotta (Soile Varis, 1998) löytyy Riihimäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Siinä ei ole henkilöhakemistoa, mutta ainakaan selailun perusteella kysymäsi henkilön nimeä ei kirjasta löytynyt.
Voit pyytää halutessasi kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Alkuperäisen laulun on tosiaan sanoittanut ja säveltänyt nimimerkki Jules Sylvain. Ruotsalaisen säveltäjän oikea nimi on Stig Hansson, ja hän eli vuosina 1900-1968.
Alkuperäistä kappaletta ei valitettavasti löytynyt.
Lähteet:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Sua+hyv%E4ilen
Tämä kysymys on välitetty kirjastonhoitajien yhteiselle keskustelupalstalle ja monia ehdotuksia on tullut. Suomen kansallisfilmografian työryhmän ehdotuksia ovat : Yli rajan (-42), Natalia (-79), Ystävät toverit (-90), Vartioitu kylä (-78), Kainuu 39 (-78). Asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätietoja eli esim. onko nähty elokuvateatterissa/ televisiossa, millä vuosikymmenellä nähty, väri vai mustavalkoinen, oliko tuttuja näyttelijöitä tai kuvauspaikkoja, sarjan osa vai itsenäinen teos yms.]
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Juutas Käkriäisen malli oli Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen. Vastaavasti hänen vaimonsa Rosina Käkriäinen muistuttaa Muhosen puolisoa Otteljaanaa, ja samoin on Käkriäisten lapsilla vastineensa Muhosen perheessä.
Kaikkien Käkriäisten lasten tarkka ikä ei Putkinotkon sivuilta selviä, mutta kirjasta löydettävissä olevien tietojen perusteella kunkin ikä on määriteltävissä parin-kolmen vuoden tarkkuudella.
Juutas ja Rosina Käkriäisen lapset ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan:
Malakias ("ihan aikamies", pari vuotta Ananiasta vanhempi)
Ananias ("jo melkein aikamies", viitisen vuotta Topia vanhempi)
Saara
Leja
Topi (12 v.)
Sanelma (7 v.)
Jopi
Repekka (4 v.)
Ester
Luukas (vauvaikäinen)
Putkinotkon tausta -kirjassaan Pekka Tarkka...
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Laissa on säädöksiä lukuvuoden alkamisesta.
Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256
Lukiolainsäädännössä ei nähtävästi ole säädöksiä lukuvuoden alkamisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?key=Lukio&id=2471
Esimerkiksi Helsingissä syyslukukausi alkaa peruskouluissa ja lukioissa 13.8. Stadin ammattiopistossa syyslukukausi alkaa 8.8.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ajankohtaista/Lukuvuosikalenteri
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka...
Taikarumpu kertoo -c-kasettia vuodelta 1989 löytyy vielä monista yleisistä kirjastoista ympäri Suomen. Voit saada sen lainaksi kääntymällä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
Aineistojen saatavuuden eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Sananlasku ”Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta” kuvaa suomalaista vakavaa ajatusmaailmaa. Tyhjän nauraja näkee asiassa hauskaa toisin kuin kanssaihmiset. Toisaalta tyhjän nauraja ei kaiketi ota asioita vakavasi, vaan lyö asiat lekkeriksi. Tyhjän nauraja ei tartu töihin eikä toimi rakentavasti.
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei, tervetuloa Kotkaan! Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan käynti kirjastossa, henkilötodistus mukana. Kymenlaakson alueella riittää yksi, minkä tahansa Kymenlaakson kunnan kirjaston kortti. Jos siis sinulla jo on Kouvolan, Haminan, Pyhtään, Virolahden, Iitin tai Miehikkälän kortti, niin se toimii myös Kotkassa: yhdessä muodostamme Kyyti-kirjastokimpan ja yhteinen verkkokirjastomme löytyy osoittesta www.kyyti.fi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saa mistä tahansa Kyyti-kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos tahdot tiedustella tietokoneaikoja ennen kuin pääset käymään hankkimassa kortin ja tunnusluvun, voit ottaa yhteyttä Karhulan kirjastoon, puh. (05) 234 5455.
Kotimaasta hyllyssä olevan kaukolainan saapuminen kestää keskimäärin yhden viikon. Saapumisaikaan vaikuttaa se tuleeko laina suoraan yksiköstä, jossa kaukopalvelu toimii. Postinkulkuun menee keskimäärin 2-3 päivää.
Ulkomailta paikasta riippuen kaukolainan saapuminen vaihtelee paljonkin.
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo."
Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni...
