Olisiko kuitenkin niin, että merkintä XXX pullon kyljessä viittaa väkevään alkoholiin eikä varsinaisiin myrkkyihin? Niissä lienevät pääkallo ja luut ristissä yleisempi symboli.
Ainakin englanninkielisen Wikipedian mukaan X-merkkiä on käytetty perinteisesti oluiden vahvuuden ilmaisemiseen ja XXX on siten tarkoittanut kaikkein vahvinta olutta. Historialliset faktat ovat tältä osin moniselitteisiä, mutta yhden tulkinnan mukaan X olisi tarkoittanut oluen alkoholipitoisuutta roomalaisella numerolla merkittynä ja XXX olisi siten ollut 30-prosenttisen juoman merkintä.
Pornoteollisuuden käyttämän XXX-koodin taustalla taas on Yhdysvaltain elokuvatarkastus, joka aikoinaan löi leiman X (X-rated) liian pornografisiksi katsomiensa elokuvien kylkeen....
Suomenkielisessä Wikipediassa olevan lyhyen historiikin mukaan caesarsalaatin resepti on syntynyt sattumalta. Jälkipolville välittyneen tarinan mukaan salaatin keksinyt Caesar Cardini joutui kasaamaan kerran salaatin keittiöstä löytyneistä ylijäämäaineksista, joihin sattui kuulumaan myös anjovismurskaa. Englanninkielisessä Wikipedian-artikkelissa tosin todetaan, ettei anjovismurska kuulunut alkuperäiseenkään reseptiin, vaan siinä oli worcesterkastiketta, jonka valmistukseen myös käytetään anjovista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Caesarsalaatti
On vaikea tietää, onko tarina kaikilta osin tosi, mutta ainakin se kuulostaa uskottavalta ja mielenkiintoiselta. MOnet hyvät keksinnöthän ovat sattuman tulosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
Kysymykseen voi vastata yksinkertaisesti että saa kuvata ja käyttää sitaattioikeuden puitteissa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että kuvaa tarvitaan jonkin tekstissä esitetyn asian havainnollistamiseen. Lain 22§:n teksti on seuraava: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Tuo ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" tarkoittaa, että myös koko suojatun teoksen voi siteerata, jos tarkoitus sitä edellyttää. Laissa ei ole mitään laajuuteen liittyviä rajoituksia. Heikki Poroila, ei juristi, mutta tekijänoikeuteen perehtynyt kirjastonhoitaja
Ainakin allaolevissa kirjoissa on kuvia ja tietoa hiiristä:
- Suomen nisäkkäät / Anders Bjärvall & Staffan Ullström
- Suomen nisäkkäät 1 ja 2 / toimittanut Lauri Siivonen
- Suuri Pohjolan nisäkäskirja / teksti: Torkel ja Elisabeth Hagström
Alla olevalta Helsingin yliopiston oppimateriaalisivustolta löytyy kuvat ja tietoa Suomen nisäkkäistä, mm. rotista ja hiiristä:
http://www.helsinki.fi/project/biologian-oppimateriaalit/pdf/7-2-5-nisa…
HelMet-palvelusivuston tapahtumakalenterin mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ainakaan tämän syksyn aikana järjestetä saksankielisiä satutunteja. Mitään tietoa ei löytynyt myöskään siitä, että jokin muu taho järjestäisi vastaavankaltaista ohjelmaa lapsille pääkaupunkiseudulla.
Jos toivot, että saksankielisiä satutunteja järjestettäisiin jossain HelMet-kirjastossa, sinun kannattaa antaa kirjastolle palautetta asiasta. Alla olevasta linkistä löydät palautelomakkeet, joko eri kaupunkien kirjastoille erikseen tai yhteisen lomakkeen HelMet-palautetta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Sana alho tarkoittaa vesiperäistä notkoa, pientä suota, alavaa peltoa tai niittyä tai veden vaivaamaa metsämaata. Nimenä Alho esiintyy sekä paikannimenä että sukunimenä. Mm. Padasjoella on Alho-niminen kylä. 1900-luvun alussa viitisenkymmentä ruotsalaista nimeä on suomennettu Alho-nimeksi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Alho on tai on ollut nimenä 3727 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Useimmissa suomalaisissa yleisissä kirjastoissa lienee lainattavissa joitain lukion oppikirjoja, vaikka ei välttämättä kaikkia. Suhtautuminen oppikirjoihin vaihtelee kirjastoittain, koska niiden kattava hankkiminen on taloudellisesti aika vaativaa.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka kokoelmia haluaisi käyttää ja kysyä tarkemmin yksilöiden, mitä lukion oppikirjaa etsii. Useimpien kirjastojen kokoelmia voi nykyään selata suoraan internetin kautta ja myös tehdä varauksen, jos omistaa kirjastokortin.
Jos tarvitsemaasi oppikirjaa ei löydy lähikirjastostasi, sen voi todennäköisesti saada kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta. Tätä vaihtoehtoa voi joutua ehdottamaan omassa kirjastossa, mutta kaukopalvelu on kaikkien...
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseisessä oppaassa on monia selityksiä, joista osa on osuvampia kuin toiset. Studia Generalia -selitys pyrkii osoittamaan virheelliseksi käsityksen uuden oppimisen vaikeudesta.
Myönnämme syyllistyneemme fraasirikokseen, josta rangaistuksena tutustumme huolellisesti kokoelmissamme oleviin fraasisanakirjoihin ja jätämme puutyöt kapuloineen ja rattaineen niitä paremmin hallitseville.
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein...
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
