Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Ilman kirjastoalan koulutusta vakituista työpaikkaa ei saa. Tietoa alan koulutuksesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/80_ammattiala?link=true
Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta, haluat tehdä vapaaehtoistyötä tai olet oikeutettu työkokeiluun, tältä Espoon kaupungin sivulta löydät tiedot keneen ottaa yhteyttä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_si…
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Tällaista versiota sadusta Pakkanen ja jänis emme onnistuneet löytämään.
Raul Roineen versiossa jänis sanoo: ”Mikäpäs tässä, niin tuli juostessa lämmin, että täytyy hieman selällään kelletellen vilvoitella." (vanhin versio kirjassa Tarinoita Metsolan väestä, 1943)
Roineen versiossa Pakkanen on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja jänikselle annetaan nimeksi Loikkakoipi.
Kirjoissa Lasten oma lukukirja (1958) ja Suomen kansan eläinsatuja 2 (1979) Jäniksen repliikki on "Voi, voi, kun on kuuma! Voi, voi, kun on kuuma!"
Isoa kirjainta voisi siis käyttää sadussa Pakkasta puhuteltaessa. Tällöin se olisi varmastikin kirjoitettu isolla kirjaimella koko tarinan ajan.
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Hyvä paikka yöpyä on Rastila Camping Helsinki -leirintäalue. Se ei ole kovin kaukana Roihuvuorestakaan. Leirintäalueen sivusto löytää alta:
http://www.rastilacamping.fi/
Tarkempia tietoja saa sähköpostitse: rastilacamping(at)hel.fi
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta.
Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta.
Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Varsinaista pesuainetta, joka on tarkoitettu kankaisille matkalaukuille, ei löytynyt. Mieto pesuaine, esimerkiksi astianpesuaine, voisi olla sopiva. Pesuaineen valintaan vaikuttaa kankaan materiaali ja onko se käsitelty jollakin suoja-aineella.
Kannattaa kysyä sieltä liikkeestä, mistä laukku on ostettu.
Seuraavissa linkeissä on ohjeita matkalaukun puhdistukseen:
http://www.wikihow.com/Clean-a-Suitcase
http://travelbagquest.com/how-to-clean-luggage-of-any-kind/
Jos matkalaukussa on tahroja, jotka haluat poistaa, niin seuraavissa kirjoissa on vinkkejä erilaisten tahrojen poistoon:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto( WSOY, 2003)
Lausjärvi, Marjatta : Kodin tekstiilit (Puhtaustieto, 2002)
Tarkoitatko suomalaista kahden euron kolikkoa, jossa on hillankukka lehtineen toisella puolella? Malli näkyy osoitteesta http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/fi.fi.html.
Jos kyse on tuosta kolikosta, sillä ei ole todennäköisesti juuri arvoa 2 euroa enempää. Teos ”Suomen kolikot ja setelit n. 1400–2013” (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2013) kertoo, että virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvo voi olla 8 euroa, mutta vain harvat kolikot ovat niin hyviä. Muuten sillä ei tosiaan ole enempää arvoa. Kolikko on lyty yli 16 000 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen.
Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
Ivan Southallin (1921-2008) teoksista on ilmestynyt suomeksi Pakkolasku pimeään 1969 (To the Wild Sky), Pensaspalo 1970 ( Ash Road), Päästä pallo lentoon 1970 (Let the Balloon Go) ja Kaupunki on meidän 1973 (Chinaman’s Reef is Ours). Kirjojen kustantaja on Otava ja ne julkaistiin sarjassa Otavan nuortenkirjoja.
Elokuvasovitus on tehty kirjasta Päästä pallo lentoon vuonna 1976. Elokuvan ohjasi Oliver Howes. Southallin teoksesta Hills End on myös tehty televisiosarja.
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Alajärven kirjastosta löytyy monia Juhamatin levyjä. Alla olevasta linkistä näet tarkemin:
http://arena.jarvinet.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycl…
Uusinta levyä voi ostaa esim. hänen virallisten sivujensa kautta ja joitakin muitakin ainakin verkkokaupoista:
http://juhamatti.fi/
http://www.levykauppax.fi/search/?f=all&q=juhamatti&w=music
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Daps&field-key…
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan...
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
