Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Käräjäoikeuden tuomarit ovat osa oikeusministeriön alaista valtionhallintoa ja siten valtion palkkalistoilla. Käräjäoikeudet on jaettu alueellisesti siten, että puhutaan mm. Helsingin käräjäoikeudesta. Virastolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Helsingin kaupungin organisaatioon vaan ilmaisu on tekninen. Lautamiehet valitsee kuitenkin kunnanvaltuusto.
Heikki Poroila
Soita maanantaina siihen HelMet-kirjastoon, jota normaalisti käytät. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi. Tämän palvelun kautta ei voida lähettää henkilökohtaisia tietoja.
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen...
Pohjolan Sanomat vuodelta 1985 löytyy mikrofilmattuna esimerkiksi Lapin maakirjastosta Rovaniemeltä. Oman kirjaston kautta on mahdollista tilata mikrofilmi kaukolainaksi myös muualle. Mikrofilmille tallennettua lehteä voi lukea niissä kirjastoissa, joissa on mikrofilmin lukulaite.
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
Asiassa täytynee erottaa koulutuksen perusteella tulevat tutkintonimekkeet ja työpaikoilla käytettävät ammattinimekkeet. Esimerkiksi osoitteessa http://www.papereng.fi/fi/content/yhdistyksen-esittely/tarkoitus-ja-toi… kerrotaan, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa annetaan energia- ja ympäristötekniikan koulutusta, jonka suorittaneet ovat insinöörejä (AMK). He voivat työskennellä paperialalla, jolloin heidän nimekkeensä työpaikalla voi olla paperi-insinööri.
Oppilaitoksesta valmistumisen yhteydessä saadussa todistuksessa on aina sen ajan tutkintonimike ja oppilaitos. Jos valmistumisaikana oppilaitoksesi on ollut TKK, sieltä olet kai ainakin arkikielenkäytön mukaan valmistunut. Toki voit asiasta kertoessasi selventää, että kyse on...
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
Näitä elokuvia ei ole HelMet-kirjastoissa saatavina, mutta voit tehdä hankintaehdotuksen menemällä HelMet-etusivulle (www.helmet.fi) ja valitsemalla sieltä hankintaehdotuksen Info-otsikon alta.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain...
Kyllä komisario Maigret-kirjoja vielä löytyy. Jos Kyyti-kirjastojen tarkennetussa haussa kirjoittaa tekijäkenttään simenon, georges ja asiasanakenttään maigret ja vielä rajaa haun suomenkielisiin teoksiin, tuloksena on 56 teosta.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
