Tuohon on varmasti monia tapoja, ja asia riippuu toki siitäkin, paljonko minkäkin kanavan kautta vastanneita on.
Netin kautta tulleet vastaukset kirjautuvat luultavasti automaattisesti johonkin tietokantaan, jonne saatetaan hyvin lisätä myös puhelimitse tai kortilla tulleet vastaukset. Tietokannassa vastaajat voidaan numeroida ja käyttää sen jälkeen jotakin satunnaisgeneraattoria arpomaan voittajien numerot. Jos kortilla tulleita tietoa ei jakseta kirjoittaa tietokantaan, voidaan kortteihin vain merkitä numerot, jotka vastaavat tietokannan numeroita. Hyvin suuria arvontamääriä käsittelevillä rahoilla on varmasti omat erikoistuneet mekaniikkansa siihen.
Joissakin kilpailuissa vastauksia saatetaan käyttää markkinointitarkoituksiin, jollei...
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Artosta löytyy hakusanoilla integroitu opetus ja katkaistulla hakusanalla kielit? varsin paljon artikkeleita. Olisivatko nämä sinulle sopivia. Joukossa on artikkeleita ainakin Virittäjästä:
https://finna.fi
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Vastuu julkaisun laillisuudesta on aina ensi sijassa sillä, joka julkaisun tekee ja tuo sen yleisön saataville (sillä, onko toiminta kaupallista vai ei, ei ole tässä suhteessa merkitystä). Se henkilö tai yhteisö, joka on tämän äänikirjan julkaissut, on oikeudellisesti vastuussa siitä, että tekijänoikeudelliset luvat ovat kunnossa. Kysyjän luettelon perusteella on ilmeistä, että mukana on myös suojattuja teoksia (Martti Haavio kuoli vasta 1973 eli vapautuu vasta vuonna 2044). Suojatun runon (lorukin on tässä mielessä runo) levittäminen luetussa muodossa on luvanvaraista.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin kirjaston voidaan katsoa olevan velvollinen selvittämään tekijänoikeudellisia taustoja tai reagoimaan mahdollisiin epäilyihin. Tässä...
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Ylen viestinnästä vastattiin näin:
Nykyinen kamera linkkitornissa on tarkoitettu tv-käyttöön, ja sen kuvaa näytetään valikoidusti lähinnä Ylen Aamu-tv:ssä. Aiemmin linkkitornista lähetettiin myös nettikuvaa, mutta laitteisto vanheni, eikä sitä uusittu. Jos maisemakuva tuotaisiin verkkoon, se haukkaisi ohjelmien nettilähetyksiin varattua tilaa. Eritoten tähän aikaan vuodesta suuri osa kameran välittämästä kuvasta olisi kuitenkin sumua tai pimeää. Suoratoistokuva linkkitornista on silti harkitseminen arvoinen ehdotus - näyttäisihän se myös vuodenaikojen vaihtelun Helsingin alueella. Kiitos kysyjälle!
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
HelMet-haulla teokset löytyvät alkuteoksen nimellä, mutta alkuteoksen nimeä ei näy teostiedoissa. Kannattaa kokeilla perinteistä hakua, joka aukeaa HelMetin hakulaatikon alapuolelta. Täällä teostiedoissa näkyy myös alkuteos.
Myös Fennicasta suomennettu aineisto on löydettävissä alkuteoksen nimellä ja alkuteoksen nimi näkyy teostiedoissa heti tekijätiedon alapuolella. Vastaavasti ruotsinnetut teokset voi etsiä helposti Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta Libriksestä.
Michael Pollanin teosta Cooked ei ole suomennettu.
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin
Helmetistä löytyy yksi tällainen kirja: Ihminen läpikotaisin / [kuvat:] Maia Raitanen ; [teksti:] Walter Nienstedt (2005). Kirjassa on esittelynsä mukaan mukana latinan-, suomen-, englannin- ja ruotsinkielinen nimistö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1727572__Sanatomia*%20engl…
Etsimäsi kirja on melko varmasti Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor), kuvitus Ilon Wikland. Kirja ilmestyi
suomeksi vuonna 1963, 2. ja 3. painos 1985 ja 1987.
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Biografiakeskuksen kautta löytyvät Jörn Donnerin elokuvat ja häneltä julkaistut kirjat:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4831/
Julkaistut teokset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, mutta ne ovat hankalammin käytettävissä, koska mukana ovat myös saman teoksen eri painokset:
https://finna.fi
Täydellistä luetteloa artikkeleista on tuskin mahdollista löytää. Artikkeliviitetietokanta Arton kautta löytyy tiedot 400 aikakauslehdestä. Sitä kautta löytyi 146 Jörn Donnerin kirjoittamaa artikkelia:
https://finna.fi
Tällä hetkellä saatavana on ainakin vuonna 2012 ilmestynyt Sopivasti ihana : Q & A tyttöjen seksuaalisuudesta ja seksistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2062697
Kirjoittaja Maaret Kallio kertoo kirjastaan blogissaan seuraavasti: "Kirjan tarkoituksena on kulkea vuosia tytön mukana. Osa luvuista sopii jo 13-vuotiaalle, osa on parhaimmillaan vasta 18-vuotiaan pohdinnoissa." Kallio piti Miss Mix -lehdessä palstaa, jossa vastasi seksuaalisuutta koskeneisiin kysymyksiin.
JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat...
