Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyvät Sotkamon kohdalta enimmilläänkin tiedot vain vuoteen 1901. Arkistolaitoksen sivuilla kerrotaan, että Kansallisarkistossa ovat tutkijoiden saatavilla lähes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6m73qd?fi+0508+kaikki
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
1900-luvulla syntyneistä kannattaa ottaa yhteyttä Sotkamon seurakuntaan:
http://www.sotkamonseurakunta.fi/yhteystiedot
Nimitys joulupukki liittyy urospuoliseen vuoheen pukiksi pukeutuneen ihmisen kautta.
Kaisu Vuolio kirjoittaa teoksessaan Suomalainen joulu (1981) seuraavaa: "Varsinaisen joulun jälkeen, paikoin jo tapanina, paikoin vasta joulun lopulla, kylien nuoret miehet alkoivat naamioituneina kulkea talosta taloon. Heidän joukossaan oli usein joulupukki, eläintä esittävä hahmo, jolla oli turkki nurinpäin päälä, toisin sanoen karvapuoli ulospäin. Päässä oli sarvet ja kasvoilla tuohesta tehty naamari. Partana oli välillä vispilä ja korviin oli saatettu asettaa puulusikat.
Tällainen pukki ei alkuaan ollut lahjojen tuoja. Päinvastoin nuorilla miehillä oli tarkoituksena kerjätä tarjoilua ja ilmaisia ryyppyjä."
Pukki pelotti lapsia, mutta huvitti aikuisia....
2000-luvulla julkaistuissa Irakia käsittelevissä teoksissa on paljon muistelmia, esimerkiksi sotilaiden ja toimittajien, mutta myös irakilaisten muistelmia. Näistä löytyy varmasti tietoa kulttuurista. Yleistietoa Irakista löytyy etenkin matkaoppaista ynnä muista matkailua ja valtiota käsittelevistä kirjoista. Irakin sodista löytyy tietoa muun muassa elämäkerroista ja historiankirjoista.
Kyyti-alueen kirjastoista löytyy muun muassa seuraavia Irakia käsitteleviä teoksia:
Sarjanen, Petri: Bagdadin kiirastuli (sotilaan muistelmat)
Jaber, Hala: Lentävällä matolla Bagdadiin (toimittajan muistelmat)
Al-Sadoon, Eine: Bagdadin vanki (bagdadilaisnaisen muistelmat vuosilta 2006-2007)
Al-Sadoon, Eine: Elämäni Irakissa (arkielämää Irakissa 1990-luvulla...
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
Kirja on ilmeisesti
Christine Nöstlinger : Onko koira kotona?. WSOY,1988
Kirjaston lastenosaston tiimi selvitti arvoituksen.
Kirjassa koira lähtee maailmalle, koska vanhemmat olivat kuolleet ja lapset kasvaneet isoiksi.
Kirjasta löytyy sika, joka halusi teatteriin töihin, näyttelijäksi.
Löytyy myös suuri joukko orpoja kissanpentuja, jotka koira adoptoi.
Sekä poliisi, joka erehdyksessä jahtaa ystävyksiä.
Hauska kirja, kommentoi lukija Kajaanin lastenosastolta. Lainattavissa täältä.
Kyseinen kohta David Lynchin teoksesta Catching the big fish : meditation, consciousness, and creativity (2007), joka on suomennettu nimellä Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus (Otava, 2008). Katkelma löytyy suomennoksen sivulta 53 ja se on tosiaankin lainaus Upanishadeista. Teoksen on suomentanut Laura Beck.
Saat käännöksen sähköpostiisi.
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Tiedustelit Pekka Ullgrenin runoja Savon Sanomissa.
Kysäisin asiaa Savon sanoomien arkistosta ja arkistonhoitaja Anja Hirvonen sieltä vastasi seuraavaa:
"Valitettavasti meillä ei ole arkistoa tuolta ajalta muuta kuin mikrofilmit ja sidotut vuosikerrat. Niistä emme voi etsiä asiakkaille mitään, varsinkaan noin pitkillä aikarajoilla."
Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta löytyy myös Savon Sanomien mikrofilmit. Niitä voi käydä tutkimassa itse (jos Sinulla on siihen mahdollisuus) jos ei, niin kenties Kansalliskirjaston kaukopalvelu voisi auttaa. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopa…
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan...
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Näytelmänä Demoni löytyy Toivo Pekkasen Teokset osasta 6. Kirja löytyy muutamista pääkaupunkiseudun kirjastoista ja varastosta ja on tilattavissa mihin tahansa kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450330__Spekkanen%20teoks…
Wikipedia kertoo näin:
Etymologia
Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon [6].
[6] Jump up ↑ Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008 "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon."
Esko Valtaojan kirjassa "Tähdenlento...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata...
