Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Uudenvuodenpäivän paikan länsimaisessa kalenterissa vahvisti Julius Caesar noin 2050 vuotta sitten, nelisenkymmentä vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun nykyinen vuosien merkintätapa sai alkunsa apotti Dionysius Exiguuksen 500-luvulla tekemistä laskelmista, länsimaisen ajanlaskun alkukohta koetettiin ajoittaa Jeesuksen syntymän tienoille. Koska lukua nolla ei tuohon aikaan Euroopassa tunnettu (se saatiin länsimaihin arabialaisilta matemaatikoilta vasta myöhemmin), ajanlasku alkoi vuoden 1 alusta. Kun englantilainen historioitsija Beda 600-luvulla ulotti Dionysiuksen vuosilaskutavan myös Jeesuksen syntymää edeltäviin tapahtumiin, hän merkitsi vuotta 1 edeltäväksi vuodeksi 1 eKr. Vuosi 0 jäi siis kokonaan pois ajanlaskustamme.
Jeesuksen...
Alajärven kirjasto on yksi Eepos-kirjastoista. Eepos-kirjastojen säännöissä sanotaan näin:
"Myöhästymismaksua kertyy kahden päivän jälkeen kaikilta eräpäivän jälkeen tulevilta kalenteripäiviltä enimmäismäärään saakka. Maksujen enimmäismäärä on kolme euroa per laina.
Lasten- ja nuortenosastojen aineistoista ei peritä myöhästymismaksuja, paitsi DVD- ja blu-ray-levyistä sekä konsolipeleistä."
https://eepos.finna.fi/themes/custom/files/Eepos-kirjastojen_maksut.pdf
Palauta kirja heti kun voit. Jos maksua ehtii tulla, se ei onneksi ole kovin suuri: 10 senttiä päivältä. Voit myös uusia lainasi verkkokirjaston Lainat-välilehdellä. Lisää tietoa Eepoksen sivuilta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Tekemäsi varaus oli kohdistunut pokkaripainokseen, joita yleensä tilataan kokelmiin vähän niiden huonon kestävyyden vuoksi. Tästäkin kirjasta on sidottu, kovakantinen painos, jossa varausjonoa ei ole. Jos edellinen lainaaja ei palauta ainokaista pokkaria ajoissa, niin silloin varausjono jää ikävästi junnaamaan paikoilleen.
Jollei aivan ehdottomasti halua pokkaripainosta kirjasta, niin kannattaa aina verkkokirjastossa katsoa mitä painoksia kirjasta on ja onko niihin varauksia.
Neuvoisin sinua vaihtamaan varauksesi verkkokirjastossa sellaiseen painokseen, jossa ei ole varausjonoa.
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Laulu on nimeltään "Et surra saa" (= Ne grusti). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Näillä sanoilla löysin laulun nuottivihosta Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). En kuitenkaan löytänyt suomenkielistä levytystä näillä sanoilla.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan". "Ethän tuota sure" alkaa: "Syksy saa ja katson kukkaan kuihtuvaan". Sanoituksen on tehnyt Juha Hautaluoma, joka on myös levyttänyt laulun. "Kestän talven miten vaan" alkaa: "Minkäs teet kun puiden lehdet kalpenee". Sanoituksen...
Tarkoittamasi kohouma taitaa olla isovarpaan jänneluu eli sesamluu. Ohessa linkki jalkatreän ja varpaiden röntgenkuvaan, jossa luut on nimetty.
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hus-kuvantaminen/Natiivi%20%20alaraaj…
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Facebookista löytyy ainakin kaksi erillistä paluumuuttajat-ryhmää. Toinen on tarkoitettu juuri ulkomailta Suomeen takaisin muuttaneille henkilöille ja toinen on omistettu vuonna 2012 nähtyyn tv-sarjaan joka pyöri TV2:lla.
Löytääksesi nämä ryhmät tulee sinun vain kirjoittaa hakupalkkiin "Paluumuuttajat". Ensimmäinen hakutulos on juuri ryhmä joka on tarkoitettu Suomeen takaisin muuttaneille.
Helmet-kirjastojen kokoelmaan kuuluu teos:
Ketterän organisaation IT / Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo (Talentum, 2010).
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa on:
IT-Palvelunhallinta ITIL V3 : käsikirja / [editors:] Jan van Blom ... [ja muita] ; [translated by:] Virpi Hotti, Timo Hyvönen, Aki Miettinen, Liisa Torkkeli (Van Haren Publishing, 2009).
Tritoniasta (Vaasan tiedekirjasto) ja Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastosta löytyy teos:
ITIL : perustason käsikirja, 2013.
Aiheesta on tehty myös useita opinnäytetöitä, mutta niitä ei välttämättä saa lainaksi.
Teoksia, joita ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, voi tilata kaukolainaksi. Kaukopalvelun hinta ja tilauslomake löytyvät...
Kirjaston kautta ei pääse netissä lukemaan vanhoja Melody Maker -lehtiä mainitsemasi sivun kautta tai muutenkaan.
Kuopion Varastokirjastossa lehtiä on vuosilta 1975(vajaa), 1983 (vajaa), 1984 (koko vsk.), 1985,1986 (vajaat), 1987-2000 (koko vsk:t). Varastokirjastosta lehtiä lainataan kaukolainaksi kirjastosi kautta.
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Aale Tynnin suomennos vuonna 1966 ilmestyneestä Yeats-valikoimasta Runoja:
"Nyt ovat tikkaani menneet,
on pantava maata kaikkien tikkaiden juureen,
tähän sydämen romukauppaan, inhottavaan."
