Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http...
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Varaukset laitetaan asiakkaan osoitteen ja postinumeron perusteella oikeaksi oletettuun autoon noudettaviksi.
Varausta tehdessä ei tosiaan voi valita noutopaikaksi tiettyä autoa tai pysäkkiä.
Vaihtoehtona on vain Lahden kirjastoautot.
Jos teillä on vakiopysäkki, asiakastietoihinne voidaan kirjata tieto käyttämästänne autosta ja pysäkistä.
Voitte ilmoittaa mahdollisen vakiopysäkkinne
- suoraan kirjastoautossa
- sähköpostilla kirjastoautot@lahti.fi
- puh. 044 / 4163522 (tämä työhuoneen numero, josta parhaiten tavoittaa virkailijan aamupäivällä)
Tällaisesta mahdollisesta seinämästä emme tietoa löytäneet. Valtameret ovat suolaisia, mutta niiden suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoilla vesialueille suolapitoisuus vaihtelee saman meren eri alueilla ja esimerkiksi Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä.
Nasan Aquarius-satelliitti on tehnyt maailmanlaajuisen kartoituksensa valtamerten pintaveden suolaisuudesta.https://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA14786
https://www.nasa.gov/mission_pages/aquarius/multimedia/gallery/pia14786…
Kartasta näkyy esimerkiksi, miten Amazon-joen suun lähistöllä valtameren vesi on vähemmän suolaista kuin muualla lähialueella. Joillakin alueilla, kuten itäisellä Välimerellä suolapitoisuus on...
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runo löytyy kirjasta Saarikoski, Pentti: Runot ja Hipponaksin runot (Otava, 1959):Kirja on lainattavissa kirjastoista, muun muassa Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Alejo Carpentierin Valaistujen vuosisata (suom. Jyrki Lappi-Seppälä,1986, Otava) on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista useammassakin kirjastossa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat hankkia Valaistujen vuosisadan itsellesi, kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa.
Mikäli haluat lukea teoksen alkukielellä, se on lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta Kaisasta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Seine-joen rantamilla sijaitseva onnettomuuspaikka on nimeltään Tunnel d'Alma tai Tunnel du Pont d'alma (Alman sillan tunneli).
Uutislinkki
Tunnelissa on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Onnettomuuden aikaan ajoratoja erotti pylväsrivistö, joka purettiin myöhemmin. Auton reitti näkyy oheisessa v. 2017 kuvatussa videossa.
Kirjaudu omilla tunnuksillasi Kyyti-finnaan. Sitten klikkaat auki oman tilisi (se avautuu nimesi vieressä olevasta väkäsestä), jonka jälkeen saat omat lainasi näkyviin. Sen jälkeen klikkaat ruutua " uusi kaikki" yläreunassa tai klikkaat teosten kohdalla olevaa ruutua ja valitset ne teokset, jotka haluat uusia.
NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko...
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!"
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Kaikissa e-kirjoissa sivunumerot eivät toimi samalla logiikalla kuin painetuissa kirjoissa. Syynä on se, että kirjastossa käytössä olevan Ellibsin kirjojen fontin kokoa voi suurentaa ja pienentää, mikä taas vaikuttaa sivujen määrään ja tekstin asetteluun. Se kyllä hankaloittaa tarkkojen viittausten tekemistä. Joko sivunumerot pitää katsoa painetusta kirjasta tai viitata e-kirjaan luvun tai kappaleen tarkkuudella.
Osoitteesta https://kustantajat.fi/sivut/1485/sahkokirjojen-viitausohje löytyy Suomen kustannusyhdistyksen ohjeistus e-kirjoihin viittaamiseen. Jos kyseessä on opinnäytetyö, kannattaa kysyä oppilaitoksesta, mitä menettelytapaa siellä käytetään e-kirjojen kohdalla.
Melkein kaikilla on diplomaattitausta, mutta myös muutama poliitikko ilman diplomaattikokemusta on tehtävään valittu: Gladwyn Jebb (1), Trygve Lie (2) ja António Guterres (10).
Heikki Poroila
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden...
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana.
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
