Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti:
100 ruplaa markoissa vuonna 1891:
MAX 304,00
MIN 238,00
keskiarvo 279,15
vuoden viimeinen 248,00
Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli 279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891.
Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.
Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :...
Ylen usein kysytyissä kerrotaan, että Ylellä on myynnissä myös radiossa ja televisiossa esitettyä draamaa, asiaa ja lastenohjelmia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/26/ohjelmat-mita-voin-ostaa-tallenteina
Arkistomyynnin sivulla annetaan lisätietoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon ja sieltä pääset tekemään tilauksen https://www.lyyti.fi/reg16/?p=choose&uid=242279-1902371225.
Ylen viihde- ja draamamateriaalia löytyy myös Elävästä arkistosta, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto/tv-ohjelmat ja Areenassakin on klassikkoja ja toivottuja, https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/elokuvat.
Elonetissa voi katsella elokuvia https://elonet....
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit".
Tauluja kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi ja Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi myös tiedustella tietoja tauluista.
Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Yksi mahdollisuus on Turun taidemuseo, joka järjestää vuosittain teosarviointipäiviä; seuraava on nyt keväällä 4.4. klo 11-15. Taideteokset voi
viedä sinne maksuttomaan taidehistorialliseen arviointiin. Näissä arvioinneissa keskitytään teosten tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen sekä mahdolliseen tekijään.
Myös Antiikki ja Design- lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa...
Äärimmäisen hankala kysymys. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna palvelun ulkoistamisen kannattavuus riippuu hinnasta ja sopimusehdoista. Valmista Suomen tarpeisiin räätälöityä pakettia ei ole kenelläkään myynnissä. Pohtia voi myös, mikä intressi palvelun myyneellä taholla olisi noudattaa sopimusehtoja. J.K. Paasikiven usein toistettu lausahdus "Kreml ei ole mikään raastuvanoikeus" pätenee yhtä lailla muihinkin mahdollisiin sotilaallisen suojelun tarjoajiin.
Historiallisesta perspektiivistä asiaa voisi lähestyä esimerkiksi autonomian ajan loppuvaiheiden ns. sotilasmiljoonien näkökulmasta. Kyseessä oli Venäjän keisarikunnalle suoritettu korvaus vastineeksi siitä, että suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuuden...
Die Welt als Wille und Vorstellung ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als...
Kaikkia Helmet-järjestelmän toimintoja koskevat ohjeet löytyvät Helmet-haun etusivun ( https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin ) linkistä "Ohjeita".
Lainaushistoriasta siellä kerrotaan näin:
"Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi...
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Voisiko kyseessä jompikumpi seuraavista:
Opin lukemaan : lasten aapinen vuodelta 1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354505?lang=fin
Iloiset aapiskuvat vuodelta 1965 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375157?lang=fin
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi....
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13.
Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla
Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
