Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Fjodor Mihailovitš Dostojevskin teoksesta Zapiski iz podpol'â on kaksikin suomennosta. Valto Kallama suomensi teoksen vuonna 1959 nimellä Kellariloukko. Esa Adrianin suomennos Kirjoituksia kellarista vuodelta 1973.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Notes from Underground ja Letters from the underworld kuuluvat ainakin Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Vanhempi englanninnos Notes from the Underground näyttäisin löytyvän Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Mikäli haluat lukea teoksen englanniksi, voit tilata sen kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
Kyseessä on kuvanveistäjä Kari Cavénin teos Lyhyt saari.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23135
Kollega vinkkasi, että Internet Movie Car Database –sivustolta löytyy tuloksia, missä elokuvissa tai tv-sarjoissa mitäkin autoa on näkynyt: https://www.imcdb.org/search.php?resultsStyle=asList&sortBy=0&make=Renault&model=4&page=1.
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mikä kirja voisi olla kyseessä?
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan.
Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa."
Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan...
Seksuaalisen suuntautuminen on joustava ilmiö, joka määritellään tavallisesti tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mihin sukupuoleen seksuaalinen vetovoima kohdistuu, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan suhteessa seksuaalisen käyttäytymiseen tai määrittele laajemmin yksilön seksiin liittyviä mieltymyksiä.
Lähde ja lisätietoa: https://seta.fi/sateenkaaritieto/seksuaalinen-suuntautuminen/
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Vantaalla näitä kirjastoja ovat ainakin Lumon, Martinlaakson, Pointin ja Tikkurilan kirjastot. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.celia.fi/
Tuossa on Microsoftin oma ohje, millä laitteen voi poistaa laiteluettelosta: https://support.microsoft.com/fi-fi/help/4026440/microsoft-account-manage-your-devices
Tarvittaessa sitten suora yhteys pankkiin, että antavat uudet tunnukset.
Hei,
valitettavasti nuotteja ei ole lainattavissa elektronisina aineistoina kirjastokortilla. Netistä löytyy kuitenkin paljon nuotteja, joiden tekijänoikeuden ovat vapautuneet, eli yleensä kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Näihin aineistoihin löytyy linkkejä esim. Musasto-blogista https://musasto.wordpress.com/category/nuotteja-netissa/ tai hakemalla Finna- hakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMus…
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja...
Kyseessä on saksalaisen Ralf Butschkowin Hotakin jassua! - Jotakin hassua (Da stimmt was doch nicht!), joka ilmestyi Lasten Parhaat Kirjat -sarjassa vuonna 2002.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Tennis on kiinaksi wǎngqiú (Li Guanggyun: Suomi-kiina suursanakirja, 2017) tai wǎng qiú (Suomi-kiina-suomi, Matkalle mukaan -sanakirja, 2008). Googlen kääntäjä käyttää muotoa wǎngqiú.
Kummassakin sanakirjassa kirjoitetaan sana näin: 网球 Googlen kääntäjä tarjoaa vielä klassiseksi kutsumansa muodon
網球 .
Googlen kääntäjässä on mahdollisuus myös kuunnella sana kiinaksi klikkaamalla sen alapuolella olevaa kuvaketta.
https://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT#view=home&op=translate&sl=fi&tl=zh-CN&text=tennis
Translitteroinnissa kiinasta länsimaisille kirjaimille on käytetty pinyin-järjestelmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin ja
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/276
Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:...
