Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Mississippi Mud Cake -haulla löytyy lukuisia erilaisia suklaakakun reseptejä, joista moniin kuuluu vaahtokarkkeja. Joitakin variaatioita kakusta:
Meillä kotona -sivusto: https://www.meillakotona.fi/reseptit/mississippi-mud-cake
Kinuskikissa: https://www.kinuskikissa.fi/mississippi-mud-cake/
Spicy Southern Kitchen: https://spicysouthernkitchen.com/mississippi-mud-cake/
Piiat-elokuvassa nähty kakku on kuitenkin hieman erilainen. Elokuvaan leivotun kakun resepti paljastetaan Meredith Food & Wine -sivustolla: https://www.foodandwine.com/recipes/minnys-chocolate-pie.
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Ehkä muistelet Eduard Uspenskin satua "Takuumiehet" (Otava, 1978, tekijän hyväksymin muutoksin suomentanut Martti Anhava)? Nämä takuumiehet ovat pieniä miehiä, jotka asuvat erilaisissa laitteissa ja koneissa ja huoltavat niitä niin kauan kuin takuu on voimassa ja palaavat sitten tehtaalle. Vanhin takuumies Esaias Hesekielinpoika Könni on jäänyt asumaan käkikelloon käkensä Maijan kanssa, koska kellotehdas on lopetettu.
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Sven Wernströmin Rättisitikan arvoitus on ilmestynyt suomeksi vuonna 1972. Sitä löytyy monien kirjastojen varastokokoelmista, joten halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Jos haluat kirjan omaksi, sitä voi etsiskellä antikvariaateista esim. verkkokaupoista https://www.antikka.net/ tai https://www.antikvaari.fi/.
Kyseessä on yhdysvaltalaisen lakimiehen Clarence Darrowin sitaatti, joka on usein pantu Mark Twainin nimiin. Suomenkielinen versio on käännetty hieman väärin. Alkuperäinen lainaus kuuluu: "I have never killed any one, but I have read some obituary notices with great satisfaction" eli "En ole koskaan tappanut ketään, mutta olen lukenut joitain muistokirjoituksia suurella tyytyväisyydellä".
Darrow lienee tarkoittanut tällä sitä, että on joskus toivonut jonkun kuolemaa tai ei ainakaan ole ollut siitä pahoillaan. Darrow toimi itse murha-asianajajana ja pohti kuolemaa ja tappamista paljon. Em. sitaatin hän esitti yhteydessä, jossa pohti sitä, miksi ihmiset eivät yleensä tapa. (Koska emme ole tottuneita siihen.)
...
"Muistan sinun maininneen" ja "muistan, että mainitsit" ovat kieliopillisesti oikein.
"Muistan maininneesi" ei ole oikein, sillä siinä on kongruenssivirhe. Lauseessa on näkymätön subjekti "minä", joka sisältyy muistaa-verbin yksikön ensimmäiseen taivutusmuotoon "muistan". Näin lauseenvastike "maininneen" ei sovi samaan genetiivirakenteeseen. Kielitoimistolla on hyvä ohje lauseenvastikkeiden muodostamisesta.
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Tunnettuus on subjektiivinen käsite ja se, kuka missäkin tunnetaan, vaihtelee paljon. Usein kuuluisimpia ovat poliitikot ja huippu-urheilijat, joissakin maissa kenties taiteilijat tai vaatesuunnittelijat. Pari vuotta sitten Iltalehti selvitti eri maiden suurlähetystöjen kautta, keitä niiden edustamissa maissa pidetään Suomen tunnetuimpina henkilöinä. Listan kärjessä olivat usein mm. F1-kuski Kimi Räikkönen, presidentti Tarja Halonen ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Myös Suomessa vähemmän tunnettuja suomalaisia näkyi kärjessä.
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista 1970-80-luvuilla julkaistuista noita-aiheisista lastenkirjoista, joissa osassa on myös kannessa noidan kuva:
Noidan käsikirja
Suuri noitakirja
Voi noita noitia
Noitasatuja ja taikatarinoita
Pikkunoita
Suuri noitatieto
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves...
Kiitos kysymyksestä!
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin Blondel de Neslen trubaduurisävellyksiä. Nimet viittaavat muinaisranskaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sblondel%20de%20nesle__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kansalliskirjaston Finnahaulla löytyy muutama teos saksaksi ja ranskaksi:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=blondel%20de%20nesle%20NOT%20(building:1/NLF/arto/)&lng=fi
Näitä teoksia voi tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta (Kaisa-talo). Alla linkissä kirjaston tiedote.
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Kiitos kysymyksestä!
Juuri tuolta Kansallisgallerian kirjastosta, jonka galleriasta liitit kuvan kysymykseesi, saat kysymykseesi varmasti parhaan vastauksen. Kansallisgallerian kirjasto avaa kesätauon jälkeen 4.8.2020- 11.8.2020.
Yhteystiedot löytyvät linkistä.
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/henkilokunnan-yhteystiedot
Voit lähettää kysymyksen myös Taideyliopiston kirjastoon, joka palvelee toistaiseksi etänä.
https://lib.uniarts.fi/articles/uutiset/kirjasto-palvelee-myos-etana/
Ohessa vielä Gallen-Kallelan kuvituksesta Seitsemään veljekseen seuraava artikkelilinkki:
http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/kivijalka/1999/viljo.htm
Alun perin hahmon koko nimi on Captain James Hook, ja se on Suomessa käännetty Kapteeni Jaakko Koukuksi.
Disney Wiki:
https://disney.fandom.com/wiki/Captain_Hook
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Kapteeni_Koukku
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
Vetovoimala-hankkeen sivuilla on hankkeen projekstipäällikön Riina Karvosen artikkeli tästä tietoiskusta. Hän kertoo löytäneensä Katso-lehden artikkelista syksyltä 1987 tietoa parin lapsen myöhemmistä vaiheista: "lakaisukoneen kuljettajan ammatista haaveillut poika oli päätynyt puistotyöntekijäksi ja lääkärihoitajaksi aikonut tyttö hoiti kotona vastasyntynyttä vauvaansa." Tämän enempää tietoa hän ei löytänyt. Sivu löytyy alta:
https://www.vetovoimala.fi/post/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rihoitaja-tietenkin
Lasten nimistä tai muista myöhemmistä vaiheista emme löytäneet tietoa. Tämä monen muistama tietoisku on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://areena.yle.fi/1-50117600
Hentsius on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä alle 33 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Meidän lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa nimen taustasta tai merkityksestä.
Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
