Laulu on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama "Bzzz bzzz bzzz" (tai "Bzzz-bzzz-bzzz"), jonka on levyttänyt Pirkko Mannola. Laulu alkaa: "Eilen satoi räntää, kun menin nukkumaan. Tuskin jaksoi häntää nostaa kissakaan."
Pirkko Mannolan esitys YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=A-CafRzKhOE
Kyseessä voisi olla Juha Itkosen juontama dokumenttisarja "Minun musiikkini", jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Teostieto löytynee kyseisistä jaksoista, mutta yksi vaihtoehto tällaiseksi sanoittajien raamatuksi voisi olla Heikki Salon Kahlekuningaslaji.
Se on tosin julkaistu vuonna 2008 eikä näin ollen mene välttämättä vielä erityisen vanhasta teoksesta.
Muita aihetta sivuavia vaihtoehtoja voisivat olla dokumenttisarja "Rock-Suomi" sekä radio-ohjelma "Hitin kaava".
Kirjastojen tai Kirjasammon tietokantoja ei ole optimoitu synnyinvuoden kaltaisia hakuja silmällä pitäen, joten yhtä kattavaa, yhtenäistä listaa hakutuloksista ei taida saada millään. Oikotietä onneen ei ole, mutta pienellä kikkailulla ja useammalla haulla tuloksia kuitenkin kertyy. Kirjasampo ja/tai Wikipedia ovat tällaisessa tiedonhaussa parhaat työkalut, joskin molemmilla sivustoilla joutuu hakemaan kirjailijoita yksi syntymävuosi kerrallaan, sillä luokituksissa ei yleensä ole käytetty kokonaista vuosikymmentä.
Kirjasammossa voi hakea esimerkiksi numerolla 1990, jolloin tulosten ryhmittelyssä kohdassa "Henkilö, kirjailija tai muu tekijä" näkyvät sekä vuonna 1990 syntyneet että kuolleet kirjailijat. Parhaiten tulokset saa esille, jos...
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Teos The poetical works of Federico García Lorca : 2, Collected poems (Farrar Straus Giroux 1991) sisältää runot Tamarit divan (Diván del Tamarit, translated by Catherine Brown), Six Galician poems (Seis poemas galegos, translated by Catherine Brown) ja Sonnets of dark love (Sonetos del amor oscuro, translated by Angela Jaffray).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole, mutta se on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston Kaisa-talon kokoelmista
https://finna.fi/Record/helka.998724993506253
https://www.worldcat.org/title/collected-poems/oclc/900447401?referer=d…
Lorca Federico García: Hämärä rakkaus : 30-luvun runot (suom. Katri Kaarniala, 2018, ntamo)
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Tiedämme, että Hannibalin reitti Italiaan alkoi Hispanian eteläosista, jossa Karthagolla oli ollut jo pitkään vakaa asema. Hannibalin joukot valtasivat Saguntumin (nyk. Sagunto) kaupungin vuonna 219 eKr. Seuraavana vuonna alkoi hänen joukkojensa marssi Italiaan.
Hannibalin tarkkaa reittiä emme tiedä. On hyvin mahdollista, että Hannibalin joukot kulkivat läheltä nykyistä Andorraa, kun he ylittivät Pyreneitä. Historioitsija Polybios (n. 200 – n. 118 eKr.) nimittäin mainitsee Historiai-teoksessaan (3.35), että Hannibal kohtasi Andosini-nimisen heimon Pyreneillä vuonna 218 eKr. Tämä heimo asutti nykyisen Andorran alueella olevia laaksoja.
Hyvä johdatus Hannibaliin ja puunilaissotiin on Paavo Castrénin Uusi antiikin historia (Otava, 2012),...
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Pääsiäisviikolla voidaan näkökulmasta riippuen tarkoittaa sekä pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa että pääsiäisen jälkeistä riemuviikkoa.
Ohessa Kotimaisten kielten keskuksen tarkentava vastaus:
”Kumpi on pääsiäisviikko, pääsiäistä edeltävä vai pääsiäisen jälkeinen viikko? Kristillisessä perinteessä pääsiäisviikko todellakin on pääsiäisen jälkeinen viikko eli riemuviikko, sillä etenkin katolisella taholla sillä viikolla jatketaan pääsiäisen juhlintaa. Monessa kirkossa vietetään kolmea, jopa neljää pääsiäispäivää. Protestanttisessa maailmassa pääsiäisviikolla voidaan tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää viikkoa, ja se on meillä Suomessakin niin yleinen, että monissa sanakirjoissa näkyy vain tämä...
Levy on mukana julkaisussa Rautalankaa : kaikuja 1960-luvulta : juhlapainos. Sen voi varata Satakirjastojen verkkokirjastossa osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/
Kyseessä on Markku Aron esittämä laulu Maailman kaunein nainen. Laulu julkaistiin 1996 Aron albumilla Rakkauden toukokuu. Siteerattu virke on laulun kertosäkeestä.
Kappaleen tiedot Ylen Fono-tietokannassa.
Kun yksittäistä tapausta alkaa selvittää - oli sitten kysymyksessä muna tai lintu -, kannattaa varmaankin lähteä liikkeelle Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (CITES) ja sen liitteistä, joissa kerrotaan mitkä pingviinit ovat uhanalaisia ja miten niiden kanssa tulee toimia tai olla toimimatta.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi) antaa ohjeita, miten edetä lupa-asioissa. CITES on julkaissut verkossa listan linnuista, missä on lukuisia pingviinilajeja.
Ks sivustot
Tarvitsenko CITES-luvan tai EU-todistuksen? Ymparisto.fi
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
Checklist of birds listed in the CITES appendices and in EC Regulation No. 338/97...
Tuomas Hoppu on kirjoittanut kaksi teosta, joissa käsitellään pohjalaisia sisällissodan yksiköitä ja niiden vaiheita. Molemmat kirjat sisältävät myös yksiköiden miehistöluettelot:
Hoppu, Tuomas. 2017. Asevelvollisten vapaussota: Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Hoppu, Tuomas. 2017. Pohjanmaan lakeuksilta Hämeen sydänmaille kulki tiemme: Kristiinan pataljoona vapaussodassa 1918. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Näiden lisäksi löysin seuraavat teokset, jotka voivat lisäksi valottaa asiaa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta:
Alanen, A. J. 1980. Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin....
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga...
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Erkka Pehkonen on tutkinut väitöskirjassaan rintamamiesten kirjeitä ja niiden sisältämiä unikuvauksia.
Yhdessä Pehkosen lainaamassa kirjeessä viitataan rauhan ennustamiseen unessa:
"Eräs kaverikin näki unta että hän sai kirjeen, jossa sanottiin rauhan tulo toukokuuksi, mutta ei sanonut pahus sitten muuta kun että kesän aikana se loppuu. Sanoi että samoin ilmoitti tulleen unessa talvisodan alun ja lopun sekä tämän sodan alun." (Pehkonen 213)
Pehkosen mukaan ennenunien kuvaukset olivat kirjeissä sotaikana yleisiä, mutta enimmäkseen niissä ei esiintynyt sodan suurten linjojen kuvauksia, vaan pikemminkin yksilöön ja hänen tunteisiinsa liittyvää kuvausta (Pehkonen 226).
Lähteet:
Pehkonen, E. 2013. "Poikasi täältä jostakin":...
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
